Eilen menin lukion jälkeen linkkarilla kotiin hakeakseni Amorin ja palataksemme linkarilla sitten Tornioon, siskon luokse yorkkeja kaitsemaan. Linkkariasemalta kyytiin tuli paljon ala-astelaisia, ja Amor vain tuttuun tapaansa makoili etupenkillä vieressäni. Jotkut ei edes huomanneet sitä, mutta suurin osa oli innoissaan oikeasta koirasta kyydissä! Takanamme olevalle penkille kertyikin tyttöjoukko jotka kommentoivat söpöä ja kilttiä koiraa koko loppumatkan ajan..
Joka tapauksessa, multa meinasi alaleuka loksahtaa irti kun en voinut olla huomaamatta erään lapsen röyhkeyttä! Hirveän ajattelematonta ala-asteikäisen pojan käytöstä, kun näkee penkillä makaavan koiran ja rojahtaa ison reppunsa kanssa sen päälle! Olen lasten kanssa yleensä niin hyvin todella erittäin kärsivällinen ja niin olin nytkin. Amor onneksi pääsi sieltä repun alta sujahtamaan mulle syliin, mutta en voinut olla hieman äkäiseen sävyyn toteamatta sille pojalle että hei, älä ikinä tee noin! koira voi säikähtää pahasti. Eipä sille näyttänyt menevän lause ymmärrykseen asti, kun lähti vain naureskellen istumaan muualle.
Amor osoitti kyllä taas olevansa painonsa arvosta kultaa, niin kärsivällinen koira, niin luotettava. Sai kyllä valtavat lohtukehut linkkarissa pojan mentyä taakse istumaan. Kumpa tällaisia tilanteita ei tulisi! En yhtään ihmettele, vaikka joku koira saisi tuollaisesta isommatkin traumat.
5 kommenttia:
No höh! Pistää vihastuttamaan kyllä itseänikin kun tuon luin. Osaapa kyllä olla röyhkeitä ja ajattelemattomia nuo jotkut lapset! Mikähän älynväläys istua koiran päälle...
Onneksi Amor oli reipas tilanteesta huolimatta! :)
hitsi, oisin itsekin varmaan sanonut pikkupojalle pari valittua sanaa! 8( onneksi amor selvisi tilanteesta kunnialla!
Huh! Onneksi Amor kesti moisen hyökkäyksen! Tiedän, että Aksun kanssa tuollainen voisi pahimmillaan teettää jälkikäteen töitä. Paljon.
"Kiva" tilanne tuollainen :O Onneksi Amor otti sen ilmeisesti hyvin rauhallisesti :)
Teidän blogia toisinaan käyn kurkkimassa ja kuvia ihailemassa :) Amor vaikuttaa varsin mukavalle tapaukselle!
Rosa,
niimpä! Eniten ihmetytti, ettei se tuntunut yhtään tajuavan kun sanoin että koira voi säikähtää, lähti vain naureskellen pois.
kartsu
Amor tosiaan otti sen jopa ihmeen hyvin, vaikka ensin kammosikin takaisin omalle paikalleen palaamista. Istui siihen sitten kuitenkin takaisin loppumatkan ajaksi.
sarianne
pelkäsin yhtä paljon että kestääkö se fyysisestikkään, ala-astelaisen iso reppu painaa jo aika paljon:D
Heta
:D vähän kyllä mietin että kumpi tämän otti rauhallisemmin, omistaja vai koira.. mieli teki sanoa rumasti! Ja kiitos :)
Lähetä kommentti