Uskomattoman uskottava

Kevät tulee ihan selkeästi. Mitään uutta meille ei sitten kuulukkaan, kai..

Amorin elämä on yksinolojen osalta muuttunut, ennen rajasin kompostikehikoilla huoneestani arkipäivän ajaksi koiran käyttöön vain osan (esim. ei asiaa sängylle), koska pojalla on pahana tapana satunnaisesti protestoida yksinjäämistään merkkaillen. Käytiin ostamassa M&M:stä TopCanis-poikahousut, jotka on sitten päivisin puettu päälle ja Amorin käyttöön on jätetty koko huoneeni. Nykyään se aina kotiin tullessani nukkuu sängylläni, heiluttaa häntää kun avaan portin ja tulee sitten luokse. Ensimmäisenä päivänä se oli kakkiainen yrittänyt taas merkata, mutta sen jälkeen housut on aina olleet kuivat tullessani.

Ehkä se nyt sai taas yhden syyn inhota minua enemmän, mutta ihanaa kun voit tulla kotiin miettimättä, että mihinköhän se tälläkertaa on keksinyt nostaa koipeaan..

Keltaista, näen keltaista

Jepa!
Amor on pitkästä aikaa muistanu lemppariharrastuksensa, sisälle merkkailun. Tänään yllätin sen itseteosta. Raivostuttavaahan tuo on, ja siksipä kaivoin Amorin vyön esille.

Koira siis kulkee vyö päällä. Olis kiva nähdä tuon koiran pään sisälle ja tietää mistä tämä nyt johtuu..

Kirjoitusinto? Ei sitä ole..

Mäkkis on Umeåssa. Amor merkkaa kaiken sisällä. Siinä tiivistettynä kaikki kuulumiset. Kohta hermoromahdus kun merkkauksia löytyy jopa sängyltä, puhumattakaan lattialle unohdetuista laukuista tai muista. Jeejee, koiran omistamisen tähtihetkiä.