Ajattelin, että kai me uskalletaan sinne agiin mennä kun tuo on ollu niin pirteänä ja liikkuvaisena koko viikon. Niimpä oltiin viidestä seitsemään hallilla, tunti per harrastuslajike.
Agilityssä Amor juoksi niin lujaa etten ehtinyt perään. Mulla tuli ohjausvirheitä paljon, tuo koira yllätti kaikki läsnäolijat ylipirteällä ja nopealla olemassaolollaan.
Ensimmäinen rata varsinkin oli hyvin helppo, ainakin lopuksi. Amor haki pimeän putken tosi taitavasti vaivatta ja nopeasti se meni. Toinen ratakin oli mukava, hankaluutena keinu. Mutta hyvä kun sitäkin treenataan. Amor ei kauheasti pidä keinusta, mutta nykyään se menee senkin jo pysähtymättä. Treenattiin ensin keinua pari kertaa erikseen ja sitten radan mukana. Amor meni hienosti jälleen. Lopulta otettiin, kun aikaa jäi niin paljon pienen ryhmän vuoksi (paikalla oli vain me, villakoira ja tipsu) vielä kahden esteen harjoitusta; hyppy ja 8 keppiä. Amor yritti muutamasti kepeille väärältä puolelta, mutta meni lopulta oikein. Tämä harjoitus meni hyvin, Amor alkoi jo vähän kyllästyä mutta jaksoi silti tehdä hienosti.
Tokossa meillä meni myös hyvin, treenattiin paikalla makuuta, mikä on Amorille jo lasten leikkiä ja seuraamista (missä ei juuri edistystä) ja sitten otettiin koirakujaa ja luoksetulo. Jätin Amorin sivulle istumaan ja kävelin 10-15m päähän, käännyin ja kutsuin koiran luokse ja palkkasin suuresti. Kivat treenit.
tiistai 25. marraskuuta 2008
keskiviikko 19. marraskuuta 2008
Sunnuntaina mätsäreissä, ja nyt on tullut talvi
Kävin tosiaan sunnuntaina mätsäreissä Amorin ja Sylvin kanssa (on siskoni yorkki). Amor sai punaisen nauhan, mutta ei sijoittunut. Sylvi sitten yllätti todella kaikki, ollen pienten sinisten aikuisten 2! Sylviltä ei tätä osannut odottaa, se kun arasteli vähän hallin ääniä ja ei edes ole omani. Mutta tosi hienosti pikkuneiti esiintyi minunkin kanssa ja tuomari tykkäsi.
Maanantaina käytiin tokossa, ja Amor työskenteli taasen hienosti! Aluksi taas luoksepäästävyys ja ensimmäisellä lähestymisyrityksellä Amor pomppas ylös häntäänsä heiluttaen heti alkuunsa koska en ollut ite mukana. Loput pari kertaa se kuitenkin istui pitäen kontaktia minuun, hienosti ja rauhassa. Otettiin myös paikalla makuuta - joka on Amorin bravuuri. Sitten otettiin estehyppyä, jonka Amor osaa jo nyt, kahden harjoitusmaanantain jälkeen.
Uutuutena meille tuli ruutu!, agilityn eteen-harjoitusten vuoksi tämä oli todella helppo laittaa alkuun, koska Amor juoksi ruudussa odottavan namikupin luokse lujaa ja varmasti. Kiva :)
Maanantaina käytiin tokossa, ja Amor työskenteli taasen hienosti! Aluksi taas luoksepäästävyys ja ensimmäisellä lähestymisyrityksellä Amor pomppas ylös häntäänsä heiluttaen heti alkuunsa koska en ollut ite mukana. Loput pari kertaa se kuitenkin istui pitäen kontaktia minuun, hienosti ja rauhassa. Otettiin myös paikalla makuuta - joka on Amorin bravuuri. Sitten otettiin estehyppyä, jonka Amor osaa jo nyt, kahden harjoitusmaanantain jälkeen.
Uutuutena meille tuli ruutu!, agilityn eteen-harjoitusten vuoksi tämä oli todella helppo laittaa alkuun, koska Amor juoksi ruudussa odottavan namikupin luokse lujaa ja varmasti. Kiva :)
torstai 13. marraskuuta 2008
Eläinlääkärissä
Amor on nyt sitten kuvattu, tulokset on epäviralliset, mutta A/A lonkat ja terve selkä!
Ja yön aikana oli tullut talvi, lunta on ihan kivasti. Amor oli aamulla ihan sekopäinen, kieri lumessa, nuoli maata, haukkui, hepuloi, oli vain ihan pössinä keskellä lunta. Se vain rakastaa talvea, selvästi. ♥.
maanantai 10. marraskuuta 2008
Agility
Tänään me oltiin vain agilityssä.
Amor juoksi ja oli innoissaan, ainoa miinus minkä keksin on se, että kun vauhti kiihtyy niin mulla ohjaus huonontuu. Niin outoa ohjata nopeaa koiraa!
Otettiin aluksi aika pitkä rata jonka Amor meni hienosti pienellä viilaamisella. (Minun pitäis tehdä paljon työtä tiiviimmän ohjauksen suhteen, olen liian löysä uudemmalle nopeammalle Amorille) Amor tosiaan laukkaili esteeltä toiselle ja teki jotain mitä se on tehnyt viimeksi joskus aikoja aikoja sitten; hyppäsi renkaan väärästä välistä! Siihen tosin löysin syyn itsestäni, jätin Amorin yksin ennen estettä ja Amor vain juoksi suoraan puomilta renkaalle ja kohdalle osuvasta välistä läpi hypylle.
Saatiin sellasia vinkkejä ohjaajalta, että koska Amorilla "menee mielenkiinto nopeasti", että se ei siis kestä toistoja kuten vaikka ryhmämme villa niin minun pitää olla tosi innokas ja itsevarma. Ja että meidän kannattaa ottaa kontaktit juosten ja tsempaten koska kun Amorin kanssa ei ikinä ole vielä ainakaan ollut ongelmia kontakteilla niin juoksukontakteilla saadaan suoritusta sulavammaksi ja nopeammaksi :) Ja jälleen kuulimme siitä kuinka Amor on fiksu ja "Se vaikuttaa oppivan tosi nopeasti, että ku kerran näytät sille miten pitäis tehdä niin se tajuaa sen ja tekee niin".
Amor juoksi ja oli innoissaan, ainoa miinus minkä keksin on se, että kun vauhti kiihtyy niin mulla ohjaus huonontuu. Niin outoa ohjata nopeaa koiraa!
Otettiin aluksi aika pitkä rata jonka Amor meni hienosti pienellä viilaamisella. (Minun pitäis tehdä paljon työtä tiiviimmän ohjauksen suhteen, olen liian löysä uudemmalle nopeammalle Amorille) Amor tosiaan laukkaili esteeltä toiselle ja teki jotain mitä se on tehnyt viimeksi joskus aikoja aikoja sitten; hyppäsi renkaan väärästä välistä! Siihen tosin löysin syyn itsestäni, jätin Amorin yksin ennen estettä ja Amor vain juoksi suoraan puomilta renkaalle ja kohdalle osuvasta välistä läpi hypylle.
Saatiin sellasia vinkkejä ohjaajalta, että koska Amorilla "menee mielenkiinto nopeasti", että se ei siis kestä toistoja kuten vaikka ryhmämme villa niin minun pitää olla tosi innokas ja itsevarma. Ja että meidän kannattaa ottaa kontaktit juosten ja tsempaten koska kun Amorin kanssa ei ikinä ole vielä ainakaan ollut ongelmia kontakteilla niin juoksukontakteilla saadaan suoritusta sulavammaksi ja nopeammaksi :) Ja jälleen kuulimme siitä kuinka Amor on fiksu ja "Se vaikuttaa oppivan tosi nopeasti, että ku kerran näytät sille miten pitäis tehdä niin se tajuaa sen ja tekee niin".
torstai 6. marraskuuta 2008
Kääpiösnautseri, ääripäät
Kääpiösnautseri vanhasta kirjasta
Kääpiösnautseri nykypäivän jenkkiläisestä linjasta
Mihin tässä ollaan menossa? Jo nyt uudet pennun ostajat on hukassa turkin kanssa, kun ei se ollutkaan "helppo, pari kertaa vuodessa trimmattava" tapaus. Toki rodussa on tapahtunut paljon muutosta hyväänkin suuntaan, mutta tämä puudelimaisuus ja se miten paljon pärjäämiseen kehissä vaikuttaa hyvä trimmaaja, vähän hämmentää. Varsinkin kun itsellä on koira jonka turkinhoito koostuu vuoden aikana parista pesukerrasta ja nyppimisen pyrin hoitamaan rullaten.
tiistai 4. marraskuuta 2008
Maanantain agiliitelyt ja tokoilut
Jälleen olimme siis klo 17-19 hallilla, ensin tunti agilityä ja sitten tokoa.
Agilityssä otettiin vain eteenmenoa, irtoamista koska paikalla oli vain kolme koirakkoa.
Me otettiin erilaisia sarjoja; hyppy, hyppy, putki, hyppy ja sitten samaa toisinpäin. Koska Amor oli ainoa koira joka meni koko sarjan täysin ilman minua (lähetin sen vain eteen toisesta päästä suoraa) niin meille laitettiin sitten yks lisäeste; rengas. Minua jännitti vähän että mistä välistä koira sen hyppää mutta Amor pelasti hyppäämällä juuri oikeasta välistä! Ohjaaja kehui, että Amor fiksu ja ku sanoin että se on paikan puupää, että se menee vain esteet ko tietää että toisessa päässä odottaa palkka niin ryhmämme ohjaaja sanoi että "Jaa, ja minusta ko tuntuu että se ihan miettii esteitten välillä että minne seuraavaksi!" :D Amor on siis estevarma ja itsenäinen koira. Sitten otettiin lopuksi yksittäisinä esteinä keppejä ja puomia. Amor menee täydet kepit aika varmasti ja vauhtiakin on alkanut tulla. Harjoteltiin kepeille menemistä erilaisista kulmista ja Amor alkaa jo hakea oikeaa suuntaa, että miltä puolelta kepeille. Nyt pitää enää alkaa hioa sitä että ohjaan väärältä puolelta. Puomi on muuten täydellinen, mutta alastulo pitää saada sujuvammaksi. Amor ei vissiin aivan varma ole siitä, että mitä pitäis tehdä ja missä kohtaa hidastaa joten se matelee koko matkan alas. A:taki muuten treenattiin - otin alastulokontaktit niin että heitin makupalan vierimään A:ta pitkin ja Amor juoksi. Kysyin vielä ryhmän ohjaajalta että kannattaako niin muuten tehdä, niin hän sanoi että yleensä ei suosittele semmosta, mutta että uskoo että siitä on meille hyötyä, ja jos siinä alkaa tulla ongelmaa (kontaktivirhe) niin palataan 2on2off-tekniikkaan. Kuulemma Amor on semmonen koira, että se vaikuttais tajuavan parista toistosta että mitä siltä pyydän ja sitten tekee niin. Keinua myös otettiin vähän ja jes, se alkaa mennä jo reippaammin. Kaiken kaikkiaan hyvät treenit siis, vaikka loppuajasta Amor alkoikin hidastelemaan.
Tokossa meni myös hienosti, harjoiteltiin paikalla makuuta ja seuraamista. Paikalla makuussa on ongelmaksi tullut Amorin maahan meneminen, se jää arpomaan että mennäkkö vaiko eikö? Ärsyttävää.. Seuraaminen on meillä vielä ihan alkuvaiheessa - pitää kontaktia rakentaa. Amor siis pitää koko treenien ajan reippaasti ja urheasti upeaa kontaktia, vaikka tunti agilityssä varmasti väsyttää koirapoikaa. Mutta kun seuraamisessa se kontakti pitäis löytyä myös liikuttaessa. Ja siinä meillä tökkää. Amoria ei olla vielä ikinä saatu pitämään kontaktia seuraamisessa.. Se laskee kontaktin kun otan askeleen, ja nostaa päänsä jälleen kun liike pysähtyy. Niimpä me harjotellaan ihan vain sitä että lenkillä sanon seuraa ja jos tulee kontakti niin naks ja palkka.
Amor menee 11. pvä. lonkkakuvattavaksi. Jännittää aika paljon että mitä saadaan tuomioksi.
Ja 16. pvä olis epikset - kehdataanko me enää mennä sinne? :)
Agilityssä otettiin vain eteenmenoa, irtoamista koska paikalla oli vain kolme koirakkoa.
Me otettiin erilaisia sarjoja; hyppy, hyppy, putki, hyppy ja sitten samaa toisinpäin. Koska Amor oli ainoa koira joka meni koko sarjan täysin ilman minua (lähetin sen vain eteen toisesta päästä suoraa) niin meille laitettiin sitten yks lisäeste; rengas. Minua jännitti vähän että mistä välistä koira sen hyppää mutta Amor pelasti hyppäämällä juuri oikeasta välistä! Ohjaaja kehui, että Amor fiksu ja ku sanoin että se on paikan puupää, että se menee vain esteet ko tietää että toisessa päässä odottaa palkka niin ryhmämme ohjaaja sanoi että "Jaa, ja minusta ko tuntuu että se ihan miettii esteitten välillä että minne seuraavaksi!" :D Amor on siis estevarma ja itsenäinen koira. Sitten otettiin lopuksi yksittäisinä esteinä keppejä ja puomia. Amor menee täydet kepit aika varmasti ja vauhtiakin on alkanut tulla. Harjoteltiin kepeille menemistä erilaisista kulmista ja Amor alkaa jo hakea oikeaa suuntaa, että miltä puolelta kepeille. Nyt pitää enää alkaa hioa sitä että ohjaan väärältä puolelta. Puomi on muuten täydellinen, mutta alastulo pitää saada sujuvammaksi. Amor ei vissiin aivan varma ole siitä, että mitä pitäis tehdä ja missä kohtaa hidastaa joten se matelee koko matkan alas. A:taki muuten treenattiin - otin alastulokontaktit niin että heitin makupalan vierimään A:ta pitkin ja Amor juoksi. Kysyin vielä ryhmän ohjaajalta että kannattaako niin muuten tehdä, niin hän sanoi että yleensä ei suosittele semmosta, mutta että uskoo että siitä on meille hyötyä, ja jos siinä alkaa tulla ongelmaa (kontaktivirhe) niin palataan 2on2off-tekniikkaan. Kuulemma Amor on semmonen koira, että se vaikuttais tajuavan parista toistosta että mitä siltä pyydän ja sitten tekee niin. Keinua myös otettiin vähän ja jes, se alkaa mennä jo reippaammin. Kaiken kaikkiaan hyvät treenit siis, vaikka loppuajasta Amor alkoikin hidastelemaan.
Tokossa meni myös hienosti, harjoiteltiin paikalla makuuta ja seuraamista. Paikalla makuussa on ongelmaksi tullut Amorin maahan meneminen, se jää arpomaan että mennäkkö vaiko eikö? Ärsyttävää.. Seuraaminen on meillä vielä ihan alkuvaiheessa - pitää kontaktia rakentaa. Amor siis pitää koko treenien ajan reippaasti ja urheasti upeaa kontaktia, vaikka tunti agilityssä varmasti väsyttää koirapoikaa. Mutta kun seuraamisessa se kontakti pitäis löytyä myös liikuttaessa. Ja siinä meillä tökkää. Amoria ei olla vielä ikinä saatu pitämään kontaktia seuraamisessa.. Se laskee kontaktin kun otan askeleen, ja nostaa päänsä jälleen kun liike pysähtyy. Niimpä me harjotellaan ihan vain sitä että lenkillä sanon seuraa ja jos tulee kontakti niin naks ja palkka.
Amor menee 11. pvä. lonkkakuvattavaksi. Jännittää aika paljon että mitä saadaan tuomioksi.
Ja 16. pvä olis epikset - kehdataanko me enää mennä sinne? :)
sunnuntai 2. marraskuuta 2008
Ylläksellä
Amor oli kuin joku pikkupentu koko viikonlopun, se aina piristyy ja innostuu lumesta ja pakkasesta. Ihana mökkireissu :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)