perjantai 11. maaliskuuta 2011

Hiihtolomaviikko ja takana jo 1400 kilometriä

Me palattiin eilen kotiin Joensuusta! Lähtö tuli vähän yllättäen, ei me oltu suunniteltu viettävämme lomaa etelässä mutta niin nyt vaan kävi. Jokainen bussissa ja junassa vietetty kilometri oli päämäärän arvoinen, nyt jäljellä on paljon kuvia ja ihania muistoja ja vähän ikävääkin. Kiitos (taas) Jonna ja pojat majoituksesta ja parhaasta seurasta ja ihan kaikesta! Toivottavasti me taas pian nähdään. :)


Joensuuhun siis lähdettiin perjantaina 4.3. ja torstaina tultiin takaisin. Kyläpaikassamme ohjelmanumeroihin kuului mm. parin tunnin lenkkeilyt metsässä ja jäällä - Amor ainakin piti hauskaa "koko rahan eestä". Kolmesta koirasta muodostui jo ihan pätevä lauma, jossa Amor toimi vaihtelevasti jarruna ja yllyttäjänä. Kleinspitz Taavi ei vieläkään antanut Amorin tunteille vastakaikua eikä näistä vanhuksista tullut siis tälläkään kertaa sydänystäviä, mutta koiratappeluilta vältyttiin. Lagotto Eppu sen sijaan yritti jopa leikkiä Amorin kanssa, harmi ettei pojat tuntuneet puhuvan samaa kieltä.. ja jos Amorilla ja Epulla olikin herkkä hetki menossa, niin natsitaavi kipaisi pian paikalle ja pisti toiset kuriin ja järjestykseen.

Bussissa ja junassa Amor keräsi rapsutuksia tuntemattomilta mummoilta ja lapsilta, jotkut kyselivät olenko välillä kuljettanut koiraani tavaratilassa kun sitä ei ole edes huomannut. Erityisen iloinen olin kun Amor sieti bussissa takanamme istuvan koiran murisematta ja junassa rauhottui pian omaksi itsekseen ja nukkui viereisellä penkillä ihan rentona vaikka vaunussa oli muita koiria näköetäisyydellä (ja joista osa räksytti vähän kaikelle liikkuvalle tai piippasi muuten vaan huvikseen..). Kokonaisuutena siis kertakaikkisen onnistunut lomareissu matkoineen ja määränpäineen. Nyt on jäljellä vielä viikonloppu ja sitten paluu arkeen. Pakkasta ei ole ollut juuri mainitsemisen arvoisesti ja vähitellen alkaa jo kevät haista ilmassa..

lauantai 26. helmikuuta 2011

Vuosi 2010 kuvin

Parissa muussa blogissa olen tällaisen nähnyt, ja lauantai-illan laiskuuskohtauksessani päätin koota meidänkin vuodesta sitten kuvia yhteen postaukseen. Meillä oli tänään muuten mieletön ilma, terassilla +0.4°C! Siis yli 30 astetta lämpimämpää kuin viimeviikolla.. En valita! :-D

Tammikuussa me käytiin jäällä kävelemässä, muistan kun tulin koulusta yhdeltä päivällä ja kiirehdittiin jäälle kun aurinko oli juuri laskemassa. Pakkasta oli parikymmentä astetta ja pian kuvien jälkeen aurinkokin laski.

Helmikuussa me vietettiin aika paljon aikaa siskoni yorkkien kanssa. 

Maaliskuussa Amor pissasi verta, käytiin eläinlääkärillä ja diagnoosina virtsakivet. Erikoisruokavalio loppuiäksi ja lääkkeet jotka onneksi sulattivat ne kivet silläkertaa. Jälkeenpäin ajatellen virtsakivet ei onneksi olleet kovin suuri juttu koska elämä jatkui samanlaisena, ruokavalio vain muuttui. Kunhan pysyisivät poissa tulevaisuudessakin.

Huhtikuussa lunta oli enää isoimpien kasojen kohdalla, päivä oli selvästi pidempi ja Amor kuvista päätellen aika vähäkarvainen. Käytiin me pääsiäisenä käppänäkävelyllä, oikeanpuoleisen kuvan on ottanut Sanna J. Amor kuvassa keskellä..

Toukokuussa oli jo tosi lämpimiä päiviä ja lumi poissa. Me oltiin aika paljon enemmän ulkona ja pyörähdettiin epiksissäkin. Amor voitti kaikki möllikoirakot, vaikka treenattu ollaan viimeksi syksyllä 2009.

Kesäkuussa käytiin turisteilemassa koiranäyttelyissä ja vietettiin vapaaillat rannalla.

Heinäkuu meni äkkiä, oltiin usein rannalla ja Amor uikin.

Elokuussa oltiin karavaanereita ja käytiin mm. Helsingissäkin. Kuvat valitsin Joensuun reissulta, kun käytiin ystäväni Jonnan luona. Ne päivät jäi mieleen loman parhaimpina :). Vas. kuvan on ottanut Jonna ja oikeanpuoleisessa kuvassa Taavi, Eppu ja Amor.

Syyskuu oli ja meni ilman suurempia mieleenjäämisiä. Oli aika viileä syksy.

kuva: Jonna H.;/><img border=
Lokakuussa me oltiin taas Joensuussa! Vasemmanpuoleisen kuvan otti Jonna. Kilometrejä ja bussissa vietettyjä tunteja kertyi mulle ja Amorille aika monta, mutta kaikki oli sen arvoista.

Marraskuu tuli, välillä oli lunta ja välillä ei. Laiskoteltiin.

Joulukuu! Vuosi meni äkkiä. Vasemmanpuoleinen kuva Uumajan reissulta (vaikkei se siltä varmaan näytä), siskon ottama. Oikealla sitten aattona otettu kuva Amorista ja lahjoista, ja pian sen jälkeenhän Amor täytti 7 vuotta!

tiistai 22. helmikuuta 2011

maanantai 21. helmikuuta 2011

Onni ei saavu etsien, se saapuu eläen

tänään paistoi aurinko vielä iltaneljältä

sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Tänään on huominen, josta olit huolissasi eilen.


Me käytiin eräänä päivänä, ehkä noin viikko sitten, jäällä ja kotiin palatessa yksi kääpiösnautseri halusi vain piiloutua sänkyyni täkkien alle. Pakkasta oli auringosta huolimatta... mutta jospa se alkais kevättä kohti lämpeneen. Nyt viimeviikkojen ajan täällä on ollut ihan epäinhimmilliset olot ulkona, 25-35°C pakkasta vuorokauden ajasta riippumatta. Onneksi säätiedotuksissa on luvattu lauhempaa nyt alkavalle viikolle, ehkä päästäis Amorin kans taas jäälle (tai ihan sama minne, kunhan postilaatikkoa kauemmas ilman valtavaa vaatemäärää niin koiralla kuin ihmisellä). Aikamoista hiljaiseloa on ollut, mitään uutta ei kuulu. Yhtenä päivänä käytiin 25 asteen pakkasessa lenkillä, Amoria ei varmaan kukaan vastaantulija olisi tunnistanut koiraksi ja saatoin itsekin näyttää joltakin terroristilta kun vain silmät näkyi. Kotiin päästyä tippui multa ripsistä jääpaloja ja Amorin parta oli aivan tönkköjäässä.

Trimmasin Amoria muutama päivä sitten ja vaikkei karvaa paljoa lähtenytkään niin se näytti hetken taas niin pieneltä silmissäni. Perjantaina tulee taas yksi "vuosipäivä", kun Amorin meille muuttamisesta tulee kuluneeksi 7 vuotta. Niin se aika vaan menee, vaikkei mitään tehtäiskään.

maanantai 7. helmikuuta 2011

Kato mua


Tässä meidän tulkinta haasteeseen.

maanantai 31. tammikuuta 2011

Me käytiin jäällä!

Koeviikko ja kaikkea tekemistä, ja tietysti juuri silloin sattuu hyvät ilmat. Jokseenkin niin kovin tyypillistä.

Kävin tänään Amorin ja Aapelin kanssa jäällä, ilman sen suurempaa tarkoitusta. Kamera oli mukana ja taskut raksuista pinkeänä, jos Aapeli keksisikin juosta kotiin. Nyt mulla on jo oikeastaan kiire lukemaan psykologiaa, joten linttaan kuvat vaan tylsästi näin...

torstai 27. tammikuuta 2011

Kuljin valtateitä ja myrskysäitä ja niitä ja näitä...

Ell:llä laitettiin vain rabiesrokote, koska nelosrokote meneekin vanhaksi vasta vuoden päästä. Varmuuden vuoksi laitettiin vielä erimerkkinen rabiesrokote. Kaikki meni tosi hyvin, Amor käyttäyty kympin arvosesti ja lähettiin kotiin hyvillä mielin.

Nyt 20 yli kahdeksan sanoin kaverille mesessä, että ompa koira levoton ja sanoin että toivottavasti ei ala turvota. Aijoin lähteä iltalenkille. Otin Amorin syliin ja mitä hittoa... kuono rypyillä, huulet minun sormen paksuset ja silmät punaset ja turvonneina. Että semmosta tänään. Ens yö varmaan nukutaan melko huonosti. Ehkä kymmenen minuuttia sitten, joskus 20:30 annoin kyytabletin. Kumpa se alkais vaikuttaa pian, Amor on ihan tuskasena. Minun syytä kaikki, jos en olis raahannu sitä myrkytettäväksi niin mitään reaktiota ei olis!

Amorille siis tuli tämä reaktio taas, tällä kertaa sen tulemiseen vain meni kauemmin aikaa. Illalla puoli kymmenen maissa turvotus laski, mutta vielä tunnin ajan Amor kutisi todella pahasti. Se raapi itseään ja oli todella surkean näköinen. Iho punotti ja siihen nousi pieniä patteja. Onneksi yhdentoista jälkeen tilanne rauhottui, Amor ja mie saatiin nukuttua rauhassa. Aamulla Amor oli oma ponteva itsensä, vailla merkkiäkään edellisiltaisesta. Soitin eläinlääkärillemme, joka oli pahoillaan tapahtuneesta ja mietittiin sitten, että kannattaako Amoria enää rokottaa. Tämä nyt laitettu rabiesrokotus menisi vanhaksi vasta vuonna 2014 ja Amor olisi silloin jo 11 vuotias, joten jos sinne asti selvitään niin en varmaan ala vanhaa enää kiusaamaan.

Vuoden päästä olis nelorokote kuitenkin tulossa, pitää miettiä laitetaanko sitäkään. Tämä tietysti rajoittaa haaveita agilitykilpailuista.. Mutta onhan meillä vielä vuosi aikaa miettiä. Toinen juttu on Amorin passi, kun asutaan Suomen ja Ruotsin rajalla, niin sitä passia kyllä tarvii. Onneksi se ei kuitenkaan ole nyt ajankohtaista, murehtia tuosta.

Pääasia että Amor tuli nopeasti kuntoon ja tiedetään nyt, ettei se jostain syystä enää kestä raivotautipiikkejä.

lauantai 22. tammikuuta 2011

Ihmeellinen pullakoira

Isä oli tullut illalla kotiin, mennyt olohuoneeseen ja nukahtanut tv:n ääreen. Herätessään isä oli paikallistanut Amorin nukkumasta keittiön pöydällä! Voi, sitten isä oli muistanut päivällä pöydälle jätetyt tuoreet pullat ja mitä? Pullat olivat koskemattomina siinä keskellä pöytää, lautasellaan. Isä ei ollut meinannut uskoa koko koiraa, että onko se tosiaan hypännyt tuolin kautta ensin pöydälle katsomaan ikkunasta tielle, sitten nukahtanut siihen pullalautasen viereen!
Että onkohan sillä joku aistipuutos vai mikä.. mutta näin on käynyt ennenkin, olen unohtanut sängylleni avatun suklaalevyn lähtiessäni kauppaan. Jotenkin pidän (liiankin) itsestäänselvyytenä, ettei Amor koske ilman lupaa.

Mutta niin, tällainen ihmeellinen kertomus lauantain kunniaksi. Koira joka ei ollut koskenut pulliin. Tottelevainen Amor, ehkä liiankin. Jäisikö tuo edes henkiin jos vaihtoehtona olisi varastaa ruokaa tai kuolla nälkään.. 
No eiköhän se silloin ottaisi pullan tai toisenkin. Mutta tänään ei. 

Säästyi pullat iltakahveille.

lauantai 15. tammikuuta 2011

Festina lente


Amorille on nyt ell-aika varattu, tuttu eläinlääkäri oli hankkinut Amorille erikoismömmöt - eli sen version Duramunesta joka ei ennenkään aiheuttanut ongelmia. Huippu juttu! Nainen, joka soittaessani vastasi puhelimeen oli myös todella mukava, kyseli mihin aikaan mulla on lukiolta hyppytunnit jos oltaisiin silloin päästy käymään. Harmi että heillä oli useampana aamuna leikkaukseen varattu aamupäiväksi pidempiä aikoja, päädyttiin lopulta varaamaan aika torstaille 27pvä, puoli neljäksi iltapäivälle.

Eilen lähetin myös tutulle koirahierojalle sähköpostia ja kyselin voitaisko Amorin kanssa joskus tulla käymään. Amor ei ole koskaan ennen käynyt hierottavana, ja haluaisin tietää jos hieroja löytää siitä jotain ongelmakohtia joiden kunnossa pitämiseen voin itse vaikuttaa.

Eilen illalla nypin Amoria taas enemmän, olen viikottain nyppinyt pisimmät karvat pois, mutta silti sille oli toiselle kyljelle päässyt kasvamaan semmonen kamala karvalaatta joka tursotti - ja se sitten lähti eilen. Tätä kirjoittaessani Amor nukkuu kerällä sängyssäni, viimeyönä oli muuten kylmä jopa sisällä(!) ja Amor nukkui koko yön peiton alla vieressäni. Kun heräsin aamupäivällä, niin ulkona oli noin -27°C! Eipä voinut pyytää koiraa pysymään kauaa paikoillaan kuvatessa..

lauantai 8. tammikuuta 2011

Paluu arkeen häämöttää

Jonna lähti toissa-aamuna bussilla takaisin Joensuuhun ja me jäätiin koirakolmikon kanssa kotiin palautumaan. Jonnan kanssa vietetty aika oli jälleen huippua, ja onneksi koiratkin (pääsääntöisesti) pitivät Jonnasta paljon!
Kiitos Jonna!

Tänään kunnostauduin snautserinomistajana ja trimmasin Amoria, koskahan lie olen sen viimeksi ajellut? On siitä pari kuukautta ainakin melkein. Minua alkaa aina häiritsemään paksun näköiset poskikarvat ja kokoajan lyhyemmältä näyttävä kaula, joten yleensä aika ahkerasti ylläpidän Amorin snautserilookkia.
Myös Aapeli affenpinseri ja Mäkärä yorkki joutuivat trimmaus- ja kynsisaksien käsittelyyn.

Amorille pitäisi kohta jo varata aika rokotuksille, tammikuun lopussa vanhenevat. Tuntuu niin älyttömältä (=mahdottomalta), että muka taas rokotukset! Vastahan me siellä viimeksi käytiin, muistan kun vielä sanoin ell:lle kuinka aika menee nopeasti ja kahden vuoden rokotusväli tuntuu aina vain hypähtävän hetkessä. Vähän pelottaa rokotuttaa tuota, kun viimeksi sai niin pahan reaktion (turposi naamasta ja hengitys oli todella hankalaa, muistan miten istuin vessan lattialla koira sylissäni, odottamassa kyytabletin vaikutuksen alkamista). Asiastahan kuitenkin on infottu eläinlääkäriä, joten jospa saatais joku muu aine piikitettyä, joka ei sitten mitään aiheuttaisi.

Ylihuomenna jatkuu lukiolaisen elämä, en toki ole ahdistunut ajatuksesta jo valmiiksi... :-)

tiistai 4. tammikuuta 2011

Tervetuloa 2011 ja terveiset Ylläkseltä


Tämä kirjoitus tulee Ylläkseltä, mökiltämme. Täällä ollaan - Amor, Mäkärä, Aapeli, Jonna Joensuusta ja minä! Alkuperäisistä suunnitelmista poiketen Jonna ei ottanutkaan Taaviaan mukaan, Taavin omaksi parhaaksi se jäi kotihoitoon Joensuuhun..

Jonna saapui Kemin bussiasemalle sunnuntaina ja heti seuraavana päivänä lähdettiin mökille. Pellossa pysähdyttiin Vihreällä Pysäkillä, josta Jonna bongasi hauskan vesikupin koiralle! Hintansa vuoksi se sai jäädä hyllyyn, vaikka vähän harmittikin ja illalla vielä mietittiin olisiko se ollut hintansa väärti..


Mäkkis tuntuu aivopesseen Jonna, tai ehkä se on vain hyvä manipuloimaan.. Jonna nimittäin ihastui Räpätätiin, mikä on ihme sinänsä. Pikkukoira joka elää syödäkseen, inistäkseen ja istuakseen sylissä, on kietonut vieraamme pikkuvarpaansa ympärille. Lupasin, että Jonna saa pitää Mäkärän jos vain haluaa - palautusoikeutta ei ole.. :D Tuskimpa uutuudenviehätys kestäisi kauaa, kun J alkaisi löytää kotoaan kakkakikkareita pitkien kävelylenkkien jälkeen ja kun Mäkkis rääkyisi yöt kerjäämässä rapsutuksia.

Meidän uusivuosi sujui ilman yllätyksiä, Amor nukkui paukutuksesta välittämättä ja vielä seitsemän aikaan käytiin lenkillä. Vaikka valo välillä täytti taivaan ja sitä seurasi aina kova ääni, Amor katseli lähinnä kiinnostuneena eikä yhtään peloissaan. Onneksi - melkein kaikki muut jouluseurueemme koirapersoonat nimittäin kieltäytyivät ulostautumasta mökistä koko iltana..

Joulu siis vietettiin Ylläksellä, sen jälkeen lähdettiin välipäiviksi Uumajaan (Amor, Mäkkis, minä ja siskoni), matkat ja muut sujui tavallisen hyvin. Uumajasta tultiin uudeksivuodeksi Ylläkselle ja sunnuntaina kotiin vastaanottamaan Jonnaa. Nyt maanantaina takaisin mökille, keskiviikkona kai taas kotiin..Voisi sanoa että Amor on viettänyt aika paljon aikaa tien päällä!

perjantai 31. joulukuuta 2010

Hyvää syntymäpäivää rakas Amor 7v!


31.12.03 syntyi Ruotsissa pieni musta snautserinpoikanen, ja nyt Amor täyttää jo seitsemän vuotta. Kiitos kaikesta mitä ollaan yhdessä koettu ja toivottavasti niitä hetkiä on edessä vielä vähintään yhtä paljon! Olet maailman paras koira, tärkein ystävä ja paras salaisuuksien pitäjä. ♥:llä Josefiina

"yksi jonka kanssa, ei yksinäinen oo"