Että onkohan sillä joku aistipuutos vai mikä.. mutta näin on käynyt ennenkin, olen unohtanut sängylleni avatun suklaalevyn lähtiessäni kauppaan. Jotenkin pidän (liiankin) itsestäänselvyytenä, ettei Amor koske ilman lupaa.
Mutta niin, tällainen ihmeellinen kertomus lauantain kunniaksi. Koira joka ei ollut koskenut pulliin. Tottelevainen Amor, ehkä liiankin. Jäisikö tuo edes henkiin jos vaihtoehtona olisi varastaa ruokaa tai kuolla nälkään..
No eiköhän se silloin ottaisi pullan tai toisenkin. Mutta tänään ei.
Säästyi pullat iltakahveille.
4 kommenttia:
Minusta hauska: suurin ihmetyksen aihe on se, että koira ei syönyt pullia. Vaikka minusta jännintä oli se, että koira ylipäätään nukku pöydällä! :D
Onneksi meillä on fiksuja koiria. yllättäviä kiipeilijöitä. taavikin joskus yritti kiivetä vaatekaapissa, joskaan siinä onnistumatta.
Olen itsekkin joskus jättänyt leivän olohuoneen sivupöydälle. Se ei kuitenkaan hävinnyt siitä, mitä ihmettelin suuresti! Onneksi ei, kun Riinallakin on tuota vehnäallergiaa. Joskus Riin ollessa nuorempi se "varasti" puolikkaan kerroshampurilaisen, onneksi maha ei mennyt sekaisin! :D
Hannin tähtihetki oli se, kun minulla lipsahti jaffakeksi käsistäni ja se vierähti sängyn alle. En pitänyt mitään kiirettä sen noutamisessa, kun en tiennyt koiran olevan sängyn alla päikkäreillä. Kun sitten konttailin keksin perään, niin siellähän se oli Hannin etutassujen välissä ja tyyppi ihan jähmettyneenä tuijotti, että "JOKO saa ottaa???" :DD
Sai luvan. Oli niin kiltti. Yleensähän toi on ruoan suhteen kyltymätön ja ihan häpeilemättä näin vanhoilla päivilläänkin dyykkaa repun ja roskikset namien toivossa.
Hahah :D Vitsit mikä koira, meillä kyllä katoo pullat hyvin nopeasti jos ne jättää vartioimatta... ;D Hassu poitsu tuo Amor<3
Lähetä kommentti