maanantai 14. syyskuuta 2009

Ei meille kuulu mitään?

Niitä tylsiä päiviä on kuulunut meidän arkeen kuluneina aikoina kohtuullisen paljon.. vai liikaa? Ei edes mitään temppuja olla opeteltu, oltu vaan ja lenkkeilty. Olen aika ylpeä kun viikonloppuna uskalsin pitää Amoria irti metsässä, ja sain sen takaisinkin yhtenä kappaleena ja pienellä suostuttelulla. Eipä sillä, kenties täyteen pakatuilla nakkitaskuilla oli osuutta korvien olemassaoloon vaikka metsän hajut kovasti kiinnostivatkin.

Perjantaina me pakattiin laukut ja lähdettiin (taas...) linja-autoilemaan. Onni on järkevä koira, Amor ei ole moksiskaan linkkarimatkoista tai linkkariin saapuvista ihmisistä. Me ollaan vieläkin täällä määränpäässä, siskon (&kolmen yorkin) luona Torniossa. Huomenna olisi kenties tiedossa agilityä..

Tänään muuten iloitsin onnistuneesta pikkulapsen ohituksesta, olin Urhon, Sylvin, Selman ja Amorin kanssa kävelyllä ja vastaan tuli pikkuinen lapsi. Ja Amor meni käskytyksen alla ohi murisemattakaan - jes! Meillä on nimittäin viimeaikoina ollut ongelma nimeltä kiljuvat lapset jotka saa Amorissa aikaan reaktion joka on verrattavissa koirien ohitukseen..





6 kommenttia:

Saara kirjoitti...

Ompa ihania kuvia Amorista (taas)! Tuo sienikuva on oikeen erityisen kiva. (:

Josefiina kirjoitti...

Kiitos! <3

sarianne kirjoitti...

Hetki piti tuota viimeistä kuvaa killittää, että ymmärsi miten päin se koira siinä oikein on :D
Onnittelut onnistuneesta penskan ohituksesta! Siitä se lähtee. Nimim. kokemusta on.

Jonna ja koirat kirjoitti...

Voi kun Amor nätisti antaa kynnet leikata. Taaville on ilmaantunut jokin kammo. Johtunee kai siitä, kun olen viime aikoina kerran jos toisenkin yrittänyt suoneen leikata.. Jotenkin sekoittuu mittasuhteet Epun kynsien ohella. Epulta saa napata puoli kynttä, Taavilta viilata vain vähän kynnenkärjestä.

Mutta asiaan - jälleen kerran upeita kuvia! Jotenkin tuo ensimmäinen on täysin hervoton, en tajua, miten se näyttää noin hulvattomalta..
P.S. Amorilla on hieno panta tässä kolmannessa kuvassa! Muissa ei näykään, mutta tuo on!

Josefiina kirjoitti...

toivon todella, että vielä joskus mulla olis koira joka ei näytä koiria kohdatessaan aina siltä kuin olisi ollut puoli vuotta ruoatta ja hirrrmuisen nälkäinen ohituksissa... eilen tehtiin mielettömän onnistunut kultaisennoutajan ohitus - amor rähähti vain kerran ja hiljeni heti kun koira oli mennyt ohi (Y)!!

amorilla saa kynsiä leikata paljon, ne kasvaa niin älytöntä vauhtia! muutaman kerran mieki olen leikannu ihan siihen ytimeen asti niin että on tiputellut verta - onneksi amor ei ole huomannut sitä kun aina silloin tungen sille suun täyteen nakkia :D! se ei osaa kahteen asiaan keskittyä yhtäaikaa..

ja kiitos:), se panta on siskon ostama, ennen en sitä arvostanut ja nyt se on meidän lempipanta!

Maiu kirjoitti...

Upeita kuvia ja kaunis koira! Milläköhän kameralla kuvailet? (::