Johan siitä viimekerrasta ehtikin kulua aikaa puoli vuotta..
Tänään siis pesin Amorin kokonaan! Ennen pesua kuitenkin nypin Amoria ja siitä lähtikin yksi koirallinen karvaa. Sitä tosiaan tulee sokeaksi tuohon karvanpaljouteen.. Tuntuu että Amorista tuli niiin pieni ja ohut nyt. En tosin edelleenkään ajellut mitään, pidän kiinni siitä “toukokuuhun asti ajelematta”-suunnitelmasta. Voin kertoa että helppoa se ei ole, sormet syyhyäisivät päästä vetämään nuo epäsiistit kaulakarvat ym. pois röpsöttämästä. Mutta tosiaan, Amor oli “vähän” närkästynyt kun tajusi, että minne mentiin (suihkuun). Onneksi Amoria ei tosiaan tarvi pestä kuin pari kertaa vuodessa, sen ego varmasti kärsisi pahasti - samoin kuin minun hermoni. En tykkää koiran pesemisestä :D. Nyppiminen sensijaan on mielestäni mukavaa, voisin nyppiä tuota vaikka kuinka paljon (ainakin jos peukaloiden iho uusiutuisi hieman nopeammin, tuo helkkarin karkea karva ikävästi tekee viiltohaavoja käsiin).
Lopuksi vielä kuvat tältä päivältä. Viimeisessä kuvassa Amor, päällään löytämäni valjaat (kuuluivat entisille suomenpystykorvillemme - olivat niille tosin vähän reilun kokoiset) ja voin vain huomata etteivät ne niin järkyttävän isot olekkaan.. aina olen muistellut että pystikset olivat niin suuria koiria, mutteivät ne sittenkään tainneet mitään jättiläisiä olla.. Valjaita muuten ei tosiaankaan Amorilla ole tarkoituskaan ikinä pitää päällä, otin vain kuvan kun ne löysin ja kokeilin Amorin päälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti