Tuli aika haikea olo, kun alkoi katsomaan Amorin pentukuvia. Kaikki ne päivät joita ei enää mitenkään voi saada takaisin. Aika vain kulkee. Huomenna tämäkin päivä on historiaa. Miksei koirat voi elää yhtä kauan kuin ihmiset, tämä yhteinen aika valuu käsiin kun kaikki menee vain yhdessä silmänräpäyksessä ohi. Tästäkin kuvasta on yli neljä vuotta jo..:
Onneksi sanotaan, että kääpiösnautseri vain paranee vanhetessaan..
1 kommentti:
Samat fiilikset. On hirveen ankeaa, kun Pipsakin on jo 6vuotias ja mä olin Pipsan ollessa pentu ihan pentu itsekin. En ees tahdo muistaa siitä mitään. :|
Ja Merrin kanssa aika tuntuu menevän niin kauhean nopeaa... Vastahan se mahtu kämmenelle ja nyt se jo voittaa Pipsan tappelussa. :D
Lähetä kommentti