Kävin Amorin ja Mäkärän kanssa kolmen tunnin lenkillä - metsässä, pelloilla ja missä lie. Umpikujia, kohtisuoria sammalen peittämiä rinteitä metsässä ja niitä ylös ja alas jyräävä käppänä. Mäkkis tarvi välillä apua ojien ylityksissä ja korkeissa risukoissa, sai sitten vaan nauttia näkymistä minun sylistä käsin. Suunnittelin jo Amorille sopivaa satulaa, jotain turistimallia jossa Mäkärän olis helppo istua. Herraparta kuitenkin etenee erittäin sujuvasti maastossa kuin maastossa.
Alla muutama kuva ja linkki loppuihin. Ihan huippu reissu, kotiin tullessani mulla oli mukana tyytyväiset koirat (joista isompi tosin hepuloi vielä lelujen kanssa ja oli valmis ko partiopoika uuteen reissuun) ja porukan väsynein olin epäilemättä mie.
4 kommenttia:
Aika iso keppi Amorilla! :D Ja miten se onkin noin korkean tukkikasan päälle uskaltanut kiivetä... :DD Ihania kuvia!
En ees huomannu Ampua tuossa tukkikasan päällä :D Joskus yritin kans saada Taavia tollasen päälle mutta se ei uskaltanut :/ Ja jos oisinki saanu sen pakotettua olemaan paikalla niin se näyttäs niin uunolta ettei mitään materiaalia siitä vois julkasta :D
Mut joo. Ampun juoksukuva vihreällä taustalla on huippu :)
Amorin mielestä koolla on väliä :) kiitti Henni!
Tukkikasan päälle se kiipesi ensimmäisestä ehdotuksesta, samanlainen apina ko mie olin pienempänä :D Puut oli onneks kiinni toisissaan ja vuorikauris-antsa kiipeili ylös ja alas helpon näkösesti.
Miekin tykkään juoksukuvasta aika paljon, kiitos Jonna!
Vau. Te ootte löytäneet pienet heijastinliivit! Mä en ikinä ole bongannut perhosille sopivaa kokoa olevia heijastinliivejä!! AINA ne on liian isoja.. :/
Lähetä kommentti