Amor & co. voivat iloisesti, jokapäiväiseksi rutiiniksi on muodostunut kuunnella kun Sylvi tappaa Amoria ja sitten mennään hurjalla vaihdilla taloa päästä päähän öhisten ja rätisten. Tässä pari päivää sitten innostuin ja nypin Amoria kropasta, näyttää paljon siistimmältä tällähetkellä. Vielä pitäisi intoutua tuon etupäänkin kunnostamiseen.
Ilmat on olleet ihan hyvät mutta ärsyttää katsoa koulun sisältä auringonpaistetta ja sillä hetkellä kun ehdit kotiin ja avaat ulko-oven lähteäksesi koiran kanssa riemuitsemaan valosta on varmaa että aurinko tipahtaa pilven taakse ja tulee kylmäää!
Mäkärä koki eilen kampauksenuudistuksen. Parta oli ehtinyt jo repsahtaa näin pitkäksi, ja Kristiina (sisko) sitä sitten siisti. Näyttihän se aluksi taas nutipäältä mutta silmä tottuu ja kohta se on taas ylipitkä. Nyt siis näkymä on tällainen.
Amorin kanssa agilityn uudelleen aloitus vain venyy ja venyy, jännittää hirveästi että osaanko minä enää mitään - Amor kyllä osaa (joskin etanavauhdilla) mutta että muistanko enää mitään :D Vaikka senhän saa tietää vain kokeilemalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti