Resko Vännäsissä ROP, SERT ja RYP4 !!

kuva: Karoliina N.

Pitkä päivä takana. Sisko oli tosiaan ilmoittanut Reskon tänne Umeån lähelle kaikkien rotujen näyttelyihin Vännäsiin ja sinnehän me sitten mentiin. Lähtö aamulla vasta kahdeksalta (sai siis nukkua pitkään!) ja kehään lähempänä kymmentä. Rotukehä oli pian ohi, tuomari Pedro Delerue oli nopea. Arvostelu alla:

"Good type. Correct size. Strong head. Could have little more neck. Good topline. Deep chest. Good angulation and movement. Typical coat." ROP & SERT

Tämän jälkeen mie olin lähdössä jo kotiin - kaikkihan on saatu eikä päivä ois voinut mennä paremmin! Sääkin oli aika epävakaa, välillä piiskotti vähän vettä. Ryhmäkehät ois alkaneet vasta kolmen tunnin kuluttua, kuka tänne niitä nyt muka jää odottamaan :D

Noh, me jäätiin. Evästettiin autossa ja nukuttiin kauempana hiljaisella parkkipaikalla. Palattiin näyttelypaikalle sopivasti kahden jälkeen katselemaan tilanteen kehittymistä ja päästiin puoli kolmen jälkeen kokoomakehään (jossa huomattiin että ryppituomarina on meidän oma tuomari) ja siitä meidät kohta ohjattiinkin ryhmäkehään. Resko oli aivan huippu. En tiedä miten sen hienommin sanoisi - Resko vaan oli ihan huippu. Ravasi hienolla draivilla vaikka päivä oli venynyt tosi pitkäksi ja väsymys näkyi varmaan molempien naamalta, antoi vähän asetella itseään ja sieti multa jopa häntään koskemisen - ennenkuulumatonta. Kun tuomari valitsi ryhmäkehästä jatkoon menijöistä ensimmäisten joukossa meidät, menin seisomaan keskelle kehää Rekun kanssa ja pyörin vaan hämmentyneenä ympäriinsä ja koitin nähdä että mitä tämä tarkoittaa; ollaanko me jäämässä vai lähtemässä? Aikani siinä muiden kanssa ihmeteltyäni kysyin sitten tuomarilta että mitä meidän pitää tehdä ja hän halusi vielä kerran Reskon liikkeet edestakaisin ja taas isoa kehää ympäri. Näin tehtiin ja sitten taas seisoskeltiin. Resko jaksoi hienosti, vaikka ei olekkaan kovin kokenut esiintyjä eikä yleensä jaksa kauheasti seisoskella paikoillaan. Me oltiin siellä rivissä ensimmäisinä ja iso berni blokkasi meidät täysin kun omistaja seisotti koiraansa edempänä poikittain niin että me jäätiin tuomarilta piiloon :D Kävin välillä seisomassa ja katselin ettei meitä oltu unohdettu nurkkaan.

Siinä pian pudotettiin lisää koiria pois ja mie mietin vaan että "Resko rimpulan kanssa ryppikehässä jatkoon valittujen joukossa. Ennenkuulumatonta, kuka ois uskonut.." ja mietin ettei kotona ikinä uskota. Yhtäkkiä kuulutettiin että ryhmän neljänneksi paras on musta snautseri Wanhan Purolan Wallstreet, omistaja Josefiina Niska Oulusta. Sanoivat onneksi koiran numeronkin - sitä siinä vielä tarkistelin hihastani ennenkuin uskalsin lähteä menemään neljännelle sijalle :D "Kai ne sitten oikeasti puhuu meistä.. aika noloa jos käännyttävät ulos kehästä tässä vaiheessa.."

Ja niin me oltiin siellä RYP4-paikalla Rekusterin kanssa. En kerennyt edes jännittää missään vaiheessa, kun olin niin hämilläni kaikesta mitä tapahtuu. Niin monesti ei näy mustia snautsereita ryppi-sijoilla, että tällainen vaihtoehto olisi käynyt edes mielessä. Ainakaan minun hönöä Reskopteriani en osannut kuvitella isoon kehään villeimmissä unissanikaan, eihän se nyt NIIN ihmeellisen näköinen ole ison kokonsa ja koukkuhäntänsä kanssa :) vaan Pedro tykkäsi Reskosta ja Reskon eläväisestä esiintymisestä, snautserinhan pitääkin olla vähän snautseri ja heittää parit hyrrät  ja näyttää muutama oma temppu siinä pönöttämisen lomassa.

Kuka olis uskonut. En minä ainakaan. Tämä oli varmaan niitä "once in a lifetime"-kokemuksia. Rumasta ankanpoikasesta on kuoriutunut aika hitsin pätevä snautseriuros, jollaisesta oon pienestä pitäen vaan haaveillut. Siinä se on, minun Reskoni.

Kiitos Resko ja kiitos sisko! ♥