sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Melkein iso pikkuveli

Resco täytti 8 viikkoa ja kuvia katsoessa huomaa jo viikon aikana tapahtuneen ison muutoksen penskassa :-)

Tällainen muutos viikossa.

Tähän asti juniori tuntuu täydeltä lottovoitolta: se ei ole vielä tajunnut pelätä mitään eikä säästele hampaidensa käyttöä. Kaupat, liukuovet, erilaiset pinnat, portaat, ihmiset (lapset, vanhukset, ihmisjoukot ruokakasseineen jne), autot, autossa matkustaminen, toiset koirat, kovat äänet (pamahdukset, kolahdukset, sodamasterin puhahdukset ym), yksinolo, yhdessäolo... kaikki on mennyt tosi sulavasti. Poksauttaessani pikkupussin Resco reagoi joko ei mitenkään tai juoksemalla paikalle häntä pystyssä ja silmät loistaen ("mistä se ääni lähti, missä on kivaaa?"). Kynnet on leikattu kahteen kertaan, partaa ja tassuja viruteltu, varvaskarvoja leikelty, 

Patukkaa pentu repii ja tapporavistelee, rätistä kiinni saatuaan vetää 10-vuotiasta pappakäppänääkin perässään pitkin lattioita ja on kaiken lisäksi tosi ahne ruoalle. Resco osaa jo muutaman tempun ja nimensä se tunnisti jo toisena päivänä kotona. Parin päivän kuluttua kotiutumisesta se myös alkoi katsomaan minua esim. toiseen huoneeseen peilin kautta. Sisälle tullessamme Rekku istuu eteisessä odottamaan että otetaan panta pois ja on hoksannut naksuttimen idean. Rauhottuu kivasti, syttyy nopeasti, keskittyy kiitettävästi niiksi hetkiksi kun tehdään jotain (ja nosti tänään jo jalkaakin pissatessaan sisällä alustalle - katselin jo aiemmin viikolla että näyttää vähän sellaisia vinkeitä että vois tehdä tämän aika nuorena + astuu Amoria välillä enemmän tai vähemmän leikillään..) 

Tosi reipas, nätti ja kauniisti liikkuva pikkuriiviö josta toivon ennenkaikkea miellyttävää kaveria ja kanssaeläjää :-)  suunnitelmia on vaikka minkälaisia, mutta toistaiseksi keskitytään elämään pennun elämää ja opettelemaan yleisiä käytöstapoja ja arkijuttuja ja näkemään ja kokemaan kaikenlaista. Toivottavasti tulevaisuus on meille suotuisa!

Ja Amorin suu on mennyt askeleen huonompaan suuntaan, eilen huuhdellessani sen ientaskuja huomasin puhdistusinstrumentin toisen pään tulevan läpi leuasta alakulmureiden välistä. Että mitä? No sen vanhan fistelin reijästä. Eli alaleuka on pinnan alta kai tyhjää täynnä jos ei lasketa leukaluuta. Näyttää melkosen tylyltä paljain silmin, mutta sankarikoira Amor antaa putsata. Eikä se onneksi vaikuta kipeältä. Mutta huh silti.. :/ 

Mustissa ja Mirrissä, saatiin myyjältä puruluu kotiin viemisiksi ja nähtiin iso tanskandoggi!

Kasiviikkosen leegot. Voin kertoa että verta on vuodatettu..

Itse Suloisuus <3

Kaupan eteisessä käymässä - pullokone, ihmiset, liukuovet, kärryt... kaikki oli penskan mielestä ok!

Korttelin tomerin pikkujätkä!

11 kommenttia:

Essi kirjoitti...

Voi ei nuo leegot!! :D Minulla on nyt 6kk pentu ja aikaväli 8 viikkoisesta 4 kuiseksi oli iho naarmuilla, mutta nyt on onneksi helpottanut. Huonekaluja toki jyrsitään yhä, mutta ihmisihoa ei enää :) Paljon onnea uudesta pennusta, Resco vaikuttaa tosi lupaavalta snautserin alulta :)

Jonna kirjoitti...

Ihana lukea näitä Rescon juttuja ja se on kyllä ihan mahtavan kuulonen kakara. Siitä tulee vielä jotain suuuuurta! Pakko päästä näkemään se ennen kun se on jo semmonen suuri!

Eerika kirjoitti...

Resco kuulostaa kyllä ihan mahtipennulta! :) Ihanaa lukea juttuja siitä.

Maiju kirjoitti...

Hei, Kiva oli huomata että olet seurannut meidän blogia. Minäkin tosissaan olen myös seuraillut Amorin touhuja ja seurailen kyllä jatkossakin millaiseksi parivaljakoksi Amor ja Resco muotoutuu. Meidän pojat ovat aikalailla kuin paita ja peppu. Rommel vielä täysin pomon paikalla. Resco kuulostaa reippaalta snautseripojan alulta. Onnea pentusesta!

Sarianne kirjoitti...

Voi Amoria! Elkullakaan ei purukalusto ole enää sellainen, kuin nuorena. Pikkukoirien tyyppiviaksi sitä nimitti eläinlääkäri :( Tylsä homma. Kiva, että Resco on ollut reipas! Nähtiin eilen lenkillä (ekaa kertaa ikinä täällä meidän nurkilla) musta snautseri ja tuli heti Resco ja Amor mieleen! Siks piti blogiakin tulla kurkkimaan :D

Josefiina kirjoitti...

:D Hehee, nuo hampit on kuule ihan kamalat kun nipistää niin että verta tulee! Ihan selittämätön puruvoima noin pienellä otuksella. Kiitos!

Josefiina kirjoitti...

Toivottavasti ei ihan suursnautseria kuitenkaan! :) ja tuu ihmeessä, tai kenties me opetellaan bussimatkustamista ja tupsahdetaan käymään Oulussa!

Josefiina kirjoitti...

:-) mahtava se kyllä on.. ihana hiiviö!

Josefiina kirjoitti...

Helou :) toivotaan että Amorin ja Resconkin välit pysyis hyvinä, ainakin vielä ne menee samaan koppaan ja sänkyyn ilman erillistä käskyä (vaikka välillä pappa kyllä huutelee pennun kokeillessa hampaitaan..) Kiitos!

Josefiina kirjoitti...

Amorin suu on tosiaan parhaat päivänsä nähnyt! :/

Hih, kenties törmäillään vielä joskus jonkun kentän reunalla jos Rescon kanssa sinne asti päästään. Ainakin katsomaan teidän menoja ja meininkejä jos ei itse kehänauhojen sisäpuolelle kuitenkaan!

Essi kirjoitti...

Voih, muistan kun vielä muutama kuukausi sitten minulla meinasi usko ja toivo loppua, kun ihmisiä purtiin niin kamalasti. Itsellänikin oli kädet ja jalat verinaarmuilla, jäljet turvonneina. :-/ Mutta kyllä se onneksi helpotti heti kun hampaat vaihtuivat :) Kannatti olla kärsivällinen ;)