Meille kuuluu hyvää, ulkona on pakkaseet pysyneet päälle kahdessakymmenessä ja pahempaa vaan luvataan.. onneksi Amorin karva on kasvanut paksuksi, lämmittää edes vähän paremmin. Huomenna (perjantaina) minä lähden Uumajaan viikonlopuksi, mutta ensimmäistä kertaa aion jättää koiran kotiin vanhemmille hoidettavaksi - myönnettäköön, että hieman jänskättää.. olen aina niin harhaluuloinen ja kehitän mielessäni valmiiksi kaikki kauhukuvat Amorista, joka veti päänsä pannasta äidin kanssa ulkoillessaan ja juoksi auton alle.
Näen siis nyt viikonloppuna myös Mäkärää, olenkin ehtinyt pariin kertaan sen naurua ikävöidä! Toivottavasti ei tule montaa hiljaista hetkeä, muutenhan alan taatusti ikävöidä mustiaistani ihan liikaa. Välillä tuntuukin, että se olen minä joka on enemmän riippuvainen koiran seurasta, kuin koira minusta.
ps. kirpparilta löytyi 3 eurolla täysin uutta vastaava (lapussa luki "uusi ja käyttämätön") siisti ja hyvän kokoinen kuristava nahkapanta - klik kuva
4 kommenttia:
Vauhdikkaan oloisia noi pikkutirriäiset! Amor on saanut tyylikkään pannan :) Hitsit mun tekis mieli ostaa vaikka minkälaisia pantoja, mutta hukkaan ne menee, kun ei noiden karvaturrien kaulasta edes näe, onko siellä panta vai ei.
apua, en ollut yhtään huomannut tuota sun kommenttia tuohon nemon karkauspostaukseen :( joo, kieltämättä oli aivan hirveää, ja nemon käytös on mennyt kokoajan vaan raisumpaan suuntaan..
ihanat nuo yorkit! :) ja mahtava löytö tuo panta!
Onpa ne tosiaan pieniä! Amor näyttää ihan isolta koiralta yorkkien vierellä :)
Höh, minä siis täällä kirjoittelin, lähti ennen aikojaan :)
Lähetä kommentti