Koiranomistajan arki on harvoin pelkkää ruusuilla tanssimista, mutta kaikenkaikkiaan tämä on jokaisen harmituksen, kuraisen tassuparin ja treenikentillä koettujen epätoivoisten hetkien arvoinen tapa elää. Voisi kai sanoa koko elämäni ottaneen uuden suunnan vuonna 2004, kun sain ensimmäisen oman koirani kääpiösnautseri Amorin. Sen johdosta olen mikä olen ja ympärilläni olevat ihmiset ovat ketä ovat. En ole elämäni aikana ollut päivääkään koiraton.
Kuvauskalustoni tällä hetkellä:
Canon EOS 7D Mk IICanon 70-200mm f/2.8 USM
Canon 85mm f/1.8 USM
Sigma 50mm f/1.4
"If I had a pound for every time my dog made me smile, I'd be a millionaire."
4 kommenttia:
Ai säkin opiskelet lähihoitajaksi! Mäkin alotin nyt syksyllä yo-pohjaisena, keväällä valmistuin lukiosta ja kun ovet amkiin ei oikein mun yo-papereilla aukene niin tie vei sitten sinne :D
Hahaa, okei! Tiedätkö vielä mihin aijot suuntautua? Mie toivon että näillä papereilla pääsis jatkamaan AMKin puolelle vielä, minun pitäis vissiin valmistua jo nyt maaliskuussa :O
Vastailen hyvissä ajoin... :D Mutta siis, tarkoituksena olisi suuntautua sairaanhoitoon ja huolenpitoon. Terveydenhoitajaksi kovasti tahtoisin sitten tän jälkeen! Olis niin kiva olla neuvolan tätinä.
Mihis sä oot suuntautunut? :)
Aa selvä :) mie oon vanhutenhoidon puolella, mutta en tiiä mitä haluaisin sit tehä.. blaa. Iskee kohta uusi ahistus kun tää koulu loppuu ja olen taas isojen kysymysten keskellä.
Tsemppiä opiskeluun!
Lähetä kommentti