sunnuntai 30. toukokuuta 2010

100 faktaa

Sarianne haastoi, kiitti vaan sulle. Juttujen keräämiseen meni lähes KOLME tuntia! :D
Mutta ihan hauskaa oli, vaikka eri asia sitten on alkaako näitä kukaan lukemaan.

1. Amorista piti tulla ensin Laku, sen jälkeen Elvis, sitten radiossa soikin Siiri Nordin pennunhakumatkalla
2. Ennen Amoria kävimme katsomassa aikuista Milou-cairnterrieriä, josta ei kuitenkaan tullut meidän koiraa
3. Amor nukkuu nyt sängylläni Mäyhkän kanssa, kiepillä
4. Kävin katsomassa Amoria pariviikkoisena ensimmäisen kerran, muistan vieläkin miten pieni se oli, ja miltä tuntui ajatella että yksi niistä pennuista siinä kasassa olisi tuleva koirani
5. En unohda päiväksikään miten ajettiin helmikuun pimeänä iltana kuuden maissa Kalixista kotiin, ja A-pentu nukkui sinisen porofleecen päällä sylissäni autossa, apukuskin paikalla.
6. Tai sitä, miten Amor ihmeellisesti tuli pentuna yön aikana kompostikehikosta ulos. Miten???
7. Amoria "etsittäessä" olivat muita rotuvaihtoehtoja villakoira, yorkshirenterrieri ja.. walesinterrieri?
8. Amorilla oli tullessaan hilseongelma ja sitä pestiin erikoisshamppoolla.
9. Sillä oli myös valkoisia karvoja tassunpohjissaan, rinnassaan ja leuassa :-)
10. Amorin äiti on p&s brasilialainen koira, isä on musta venäläinen
11. Sain päättää tuleeko Amorista Black Power Pentagon vai Black Pride Panther

12. Amor on maailman paras koira, ei epäilystäkään!
13. Amor pelkää ehkä yhtä asiaa, imuria. Teininä se leikki rakkausleikkejä imurin kanssa, sen vaiheen jälkeen tuli pelko. Syytä en tiedä, ehkä se vain on ylitsepääsemättömän epäilyttävä kapistus.
14. Amorin nimipäivä on muuten 12. lokakuuta - kuulemma
15. Jostain syystä tällaisen listan tekeminen tuntuu yhtäaikaa hauskalta ja tyhmältä :D
16. Amor on 6 vuotta, 4 kuukautta, 4 viikkoa ja 2 päivää vanha
17. Amorin parta on jo aika harmaa.. pelottaa koiran vanheneminen. En halua vanhaa, vaivaista ja elämänilotonta koiraa. En halua että jonain päivänä Amor huomaa ettei enää pääse hyppäämään sänkyyni..
18. No, olen muutenkin aika pessimistinen luonne. Olisi paljon oppimista Amorilta, se elää hetkessä!
19. Amor on remmiräyhääjä, pahatapainen isottelija, silti epävarma. Samanlainen esittäjä kuin omistajakin.
20. Vastako näitä on 20?! ... Amor rakastaa vesimelonia!
21. Amor ei yllä kirputtamaan pyllyään, kuulemma liian jalostuksen syytä tai jotain..
22. Mutta ei sen tarvikkaan, minä joskus rapsuttelen sen sänkistä pyllyä. NOLOAKO. No, Amor tykkää!
23. Kun soitan pianoa, Amor alkaa ulvoa. Tämä on käynyt ohjelmanumerosta mm. muutamissa juhlissa.
24. Amorista on niiiin paljon kuvia. Ja videoita. Paljon! Ja silti tuntuu, etteivät ne riitä. Joskus mulla ei oo enää kuin ne ja muistot..
25. Amor nukkuu pää tyynyllä, yleensä sillä on oma tyyny sängyssäni, oman tyynyni vieressä.
26. Amor rakastaa ulkona olemista. Sille on tehty tarha ja isä rakensi kopin (jonka maalasin sitten), se on hieno eteismallinen koppi ja Amor päivisin usein tarkkailee koppinsa katolta isoa pihaamme. Hyvillä ilmoilla se viihtyy ulkona jopa koulupäiväni ajan.
27. Amorista ei pitänytkään tulla näyttelytähteä, kriteereinä kasvattajalle mennessä oli koira jonka kanssa voi harrastaa agilityä, ja joka olisi hyvä ystävä Josefiinalle.
28. Molempia Amor on, ja paljon enemmän!
29. Amor on vapaaehtoisesti uinut kerran elämässään, kesällä 2008.
30. Ennen Amoria meillä oli yorkshirenterrieri Eetu. Amor on ensimmäinen oikeasti oma koirani.
31. Minua pelottaa usein ajatus siitä, ettei Amoria enää ole. Silittelen Amoria ennen nukahtamistani, kosken sen korvia, kihartelen sen partaa sormen ympärille, kuuntelen hengitystä, mietin mitä kaikkea se oikeasti ymmärtääkään.
32. Ensimmäisissä epiksissä kävimme kesällä 2008, muistan sen varmaan aina:D.. ennen kisojen alkamista istuin auton takapenkillä, itkin, nauroin, itkin.. Pelkäsin ihan kamalasti. Olen muutenkin sellainen stressaantuva typerys. Meikit valui ja Amor oli aivan ihmeissään. Nollarata siitä lopulta tuli!
33. Amor inhoaa.. mitähän sen inhoaisi? Se inhoaa raakaa lihaa ja luita. Ei suostu menemään lähellekkään.
34. Amor tietää minusta niin paljon.. luojan kiitos se ei osaa puhua!
35. Mutta onneksi se osaa lohduttaa ja kuunnella.
36. Amor nukkuu edelleen samassa asennossa kuin puoli tuntia sitten.
37. Amorin ollessa puolivuotias, se tippui autossa jalkatilaan cokispullon päälle, ja sen oikean takajalan ristiside meni poikki. Muistan kun nukuin vappuaaton yön lattialla patjalla Amorin vieressä ja pelkäsin että miks näin nuori koira viedään multa.. Seuraavana päivänä heti ell.lle jolle edellisenä iltana soitettiin. Amorin jalka parani ajan kanssa kokonaan.
38. En voi sanoa että luottaisiin Amoriin 110%sesti. Silti niin kauan kun näkyvillä ei ole kissoja, vieraita koiria, tai hevosia, luotan siihen ainakin 98prosenttisesti. Se leikkii sievästi pienten lasten kanssa, se antaa muiden koirien tulla ottamaan luut suustaan, se antaa pentujen repiä itseään suuttumatta ja puolustautumatta.
39. Joskus Amoria saakin olla pelastamassa siskon Selma-terrieriltä. Sepi on nuori yorkkinarttu joka härkkii ja puree Amoria, eikä Amor tee muuta kuin yrittää mennä kauemmas ja katsoo minua kärsivänä.
40. Amorin paras koiraystävä on ehkä Mäkärä tai Aapeli.. Aapelin kanssa se leikkii ja riekkuu, Mäkärän kanssa se oleskelee eniten.
41. Mäkärä on 7 vuotias yorkkineiti, alle kaksikiloinen hitler. Virallisesti siskoni koira, mutta asustelee meillä siskon töiden vuoksi. 11 tuntia yksin on vähän liikaa..
42. Amorilla on pakkomielteitä leluistaan. Se saattaa hoitaa pehmoleluaan luoja tietää kuinka kauan yhteen putkeen. A olisi epäilemättä koiramaailman paras yh-isä!
43. Kuuluisan Rita-pehmolelun lisäksi Amor kiintyi liian kovasti sille vasta ostamaani vinkuleluun, joka on pallonmuotoinen muna(?) josta tulee dinosauruksen jalat ja pää ja "karvoja". Huolestuttavan usein Amorin tapaa nykyään haahuilemasta pitkin taloa tuo muna suussaan ja tuskaisena puhisemassa ja miettimässä minne voisi munansa piilottaa.. Iu, limainen vinkulelu on löytynyt pari kertaa poskeeni liimautuneena aamulla!
44. Ehkä Amor korvaa tällä pakkomielteisellä hoitamisella puruluu-kieltoaan. Virtsakivien vuoksi se saa syödä vain ja ainoastaan erikoisruokaa.
45. Ell.mme sanoi kun kivet löydettiin, että ruokaa voi joutua sekoittamaan norminappulaan, kun koirat harvoin pitää tästä purkkiruoasta niin paljoa. Amor tekee poikkeuksen, se alkaa täristä kun aukaisen jääkaapin oven ja otan purkin pöydälle. Tärinää ei ole saanut aikaan mikään maksalaatikkotarjoilukaan koskaan.
46. Mistä tulikin mieleeni, millaisen kakun Amorille teen kun se täyttää 7? Siitä tulee varmaan ruma ruskea kakku, purkkiruokaa.. Ehkä sauvasekoittimella teen siitä velliä ja laitan pakasteeseen yöksi. Tein niin kerran, en tiedä oliko se ehkä Amorin mielestä maailman kettumaisin temppu.
47. Amor merkkailee sisälle. Se saa omistajan aina pettyneeksi ja vihaiseksi. Miksi pitää nostaa jalkaa tyynyyn sängyllä?! :@
48. Amor yrittää kesäisin pyydystää perhosia.

49. Talvisin se sukeltelee hankeen ja sen jälkeen nostelee tassujaan.
50. Amor yrittää napata lumipalloja ja lopulta se menee aina siihen, että se hyökkii tienvarrella oleviin valtaviin lumimöykkyihin kiinni, ärisee, raapii raivoissaan ja ikenistä alkaa tulla verta :/
51. Amorista ei ole (vielä) ikinä löytynyt yhtäkään kirppua, punkkia tai muuta satiaista.
52. Amor on herkkä itikoiden pistoille, se saa kauheat paukamat sääskistä.
53. Amor on matkustanut linja-autolla pitkiäkin matkoja (8h), junalla, autolla, pyörällä, veneellä, purjeveneellä ja nurmenleikkurilla.
54. Amor ei pelkää kovia ääniä. Kun Amor oli nuori, ammuin pihalla ilmakiväärillä maalitauluun. Ennen sitä käskin Amorin vain makaamaan vähän matkan päähän. Nuoren omistajan mielessäkään ei käynyt että koira voisi säikähtää.. no, ei kuitenkaan säikähtänyt. Makasi vain.
55. Uskon, että Amorissa olisi potentiaalia vaikka mihin. Eri koiraharrastajat on sanoneet samaa.
56. Omistaja vaan on liian arka kisaamaan aikusten oikeesti.
57. Eikä me olla käyty missään treeneissäkään puoleen vuoteen.
58. Amor on ollut nukutettuna ymmärtääkseni kahdesti. Nuorena jalkansa takia ja vanhempana kun halusin että sen selkä ja jalat kuvataan.
59. Amor on kylämme kenties tunnetuin koira. Kesäisin ala-asteelaiset jonottaa taluttaakseen Amoria.
60. Kerran yksi poika sanoi, että meidän pitää lähteä käymään heti niiden kotona, että poika voi näyttää äidilleen millaisen koiran hän haluaa. Kun sanoin, ettei Amoreita tehdä tilauksena, oli pettymys huomattavissa..
61. Useimmat kaverini eivät ymmärrä miten tärkeä koira voi olla.
62. Kun on pienestä asti ottanut vastuun lemmikistään ja kasvanut sen kanssa melkein kiinni toisiinsa, niin se lemmikki todella voi olla puolet sinusta itsestäsi.
63. Kavereiden mielestä olin maailman tyhmin ihminen, kun jutellessa sanoin etten myisi Amoria mistään hinnasta. Kuulemma minun pitäisi tosiaan harkita uudestaan, koska miljoonalla eurolla saisi jo monta hyvää uutta koiraa. Mutta mulle tärkeää on Amor, sellaisena kun se on, kaikkine vikoineenkin. En myisi sitä sadastakaan miljoonasta.
64. Minua huolestuttaa kun isä päästää Amorin joskus luvatta vapaaksi pihalle. Naapureilla on kissoja ja hevosia, ja jos A kuolisi auton alle karatessaan niin..
65. Amor on karannut muutamankin kerran hevoshakaan
66. Ja ehkä ollut koskesetäisyydellä kuolemasta. Onneksi se yksi potku aiheutti "vain" alleen pissaamista ja kuolaamista. Muistan miten suuri hätä ja epätoivo oli, kun koira tuli aitauksesta kuolaten ja ei voinut pidättää pissaa.. sitä ajatellessakin tulee huono olo. En oisi ikinä antanut itselleni anteeksi.
67. Muistin aikanani meillä on ollut vain yksi onnistunut ohitus. Amor oli sylissäni kun pyöräilin vaalean cairnterrierin ohi ja A ei edes jännittänyt itseään koiran nähdessään saati sanonut mitään. Silloin olin suunnattoman iloinen. Yleensä kun A huutaa ja pullistelee koiria ohittaessamme.
68. Entinen koiramme Eetu osasi herättää minut aamuisin kouluun yhdeksäksi. Amor sitävastoin on kaltaiseni aamu-unisen ekojen tuntien lintsarin unelmakoira. Se nukkuu taatusti yhtä kauan kuin minäkin. Se ei ole tarkka ruoka-ajoistaan, eikä se ala johonkin aikaan vaatimaan jotain tekemistä.
69. Amorilla on hieno karkea karva, josta usein vieraatkin huomauttavat ("ompas tällä jäykkä turkki!").
70. Se ei aina ole miellyttävin vaihtoehto rapsuttelun kannalta - sormia alkaa punottaa aina jossain vaiheessa.
71. Amorilla on ihana tapa aamuisin herätessäni katsoa minua silmiin ja tulla ihan läheltä katsomaan minua, parta osuu naamaani, mutta koira ei nuole.
72. Amor osasi joskus yli 50 temppua. Senkin vuoksi kylän lapset rakasti Amoria, se oli niin erilainen kuin perinteiset pystykorvat ja muut isommat koirat joita lapsien perheissä oli. Ja Amorhan totteli kaikkia joilla oli herkkuja ja valtuudet temputtaa koiraa.
73. Amor on ollut kadoksissa pari kertaa, mutta ilmestynyt yleensä jostain aina takaisin terassillemme.

74. Minä olen 21.12.1993 syntynyt vaalea koiraharrastaja Tornion läheltä
75. Olen 172cm pitkä
76. Itsesääliin taipuvainen, entinen koulukiusattu, kohta kakkosluokkalainen lukiolainen
77. Peruslaiska olen, ja aikaansaamatonkin.
78. Kunhan pääsen eroon lukiosta (jos ja kun pääsen), olen suunnitellut pitäväni välivuoden ja ottavani silloin toisen koiran. Äitini kanssa tämä on todettu hyväksi ideaksi.
79. Muista koiraroduista minua kiinnostavat eniten keskikokoinen snautseri (♥) ja keskikokoinen villakoira
80. Toisaalta joku paimenkoira olisi hieno.., mutta en osaa mieltää itseäni sellaisen koiran hihnan toiseen päähän. Ainoa poikkeus voisi olla pyreneesi.. ja ehkä tervueren. :D
81. Mutta eivät ole potentiaalisia vaihtoehtoja nämä kaksi edellistä kyllä.
82. Aloitin ratsastuksen tämän vuoden alussa. Olen pitänyt lajista kovasti!
83. Minulla on kolme isosiskoa, kaksi lääkäriä ja hammaslääkäri. Äiti on vanhustyöhön erikoistunut ja isä yksinyrittäjä, sähköurakoitsija.
84. Lempivärini on hopea. Sitten myös sopiva ruskea ja vihreä, musta, sininen..
85. Minulla on rytmihäiriöitä. Se on rajoittanut liikuntaani. En ole uinut neljään vuoteen.
86. Jos haluaisin kissan, haluaisin juttelevan siamilaisen!
87. Minulla on jäljellä musiikin ja ruotsin kokeet. Sitten perjantaina reissu Ouluun ja todistusten jako.
88. ALLE VIIKKO KESÄLOMAAN!!!!
89. Tosin olen melkein kuukauden kesästä töissä. Rahat aijon käyttää uuteen objektiiviin. 28/1.8 USM. Olen tämän päättänyt jo jouluna. Olen huono säästämään, joten siksi varmin keino on tehdä töitä, odottaa että palkka on tilillä ja heti tilata putki. Muuten siitä ei tule mitään..
90. Olen vähän sellainen "kriisistä kriisiin" -ihminen. Eniten v*tuttaa kaikki ja kaikesta voi kehittää ongelman. Olen myös aika erakkoluonne. Mutta ilman koiria en voisi kuvitella elämää.
91. Aloittamisesta on yli kaksi tuntia, Amor on käynyt välillä ulkonakin. Nyt se makaa täsmälleen samassa kohtaa sänkyä, samassa asennossa, samalla lailla. Hauska!
92. Viimeiset kymmenen kohtaa jipii! Likaiset minichapsini ovat huoneeni lattialla, minun piti pestä ne ja unohdin eilen illalla. Pistin niiden alle sanomalehden. Mäkärä on käynyt monesti haistelemassa niitä.
93. Olen usein ihan liikaa koneella.. eniten kulutan aikaa facebookissa, petsiessä (...), mesessä jutellen, blogeja lukien.
94. Pidän vesisateesta. Paljon. Ja ukkosesta.
95. Meillä ei oo ollut muita eläimiä kuin koiria. Äitini inhoaa jyrsijöitä ja kissoja.. Minusta fretti voisi olla kiva, ehkä. Tai pari suurta lihavaa ja leppoisaa rottaa.
96. Amorin kynsien leikkaaminen tai suun putsaaminen tai korvien nyppiminen tai pyllyn ajelu ei ole ikinä ollut ongelma. Amor on kai aika hyvin valmiiksi ohjelmoitu jo ennenkuin saapui meille.
97. Käsissäni tosin on arpia muistoina tappeluista teinihirviön kanssa, silloin kyllä kauhistutti että mikä tuosta koirasta tulee. Se oli yhtään vähättelemättä kamalaa vääntöä joka päivä..
98. En oikeasti keksi enää mitään.. joka tähän asti on kaikki lukenut.. en voi kuin hattua nostaa. Tuskin itsekään lukisin näitä! :D
99. Amor nukkuu edelleen samassa paikassa, mutta nyt nokka minuun päin, ei enää selkä tännepäin.
100. Amorin purenta on tainnut vanhuuden myötä muuttua vääräksi. Näyttelyt on takanapäin siis.
Amorin hampaat on likaiset! Kurkkasin juuri sen suuhun. Pitää alkaa putsaamaan..... hehe. Nyt taidan alkaa lukea kokeisiin. Mitähän ostaisin Amorille Oulusta perjantaina kun mennään lukiolaisten kanssa. En ainakaan herkkuja! :/ :)

Haastan Jennan (blogi) , Hannan (blogi) ja Kartsun (blogi)! Otatteko vastaan?

torstai 27. toukokuuta 2010

Vastaleikatun ruohon tuoksu on kesän varma merkki




Meille ei kuulu oikeastaan yhtään mitään uutta! Yhtenä päivänä käytiin vanhainkodilla äidin työpaikalla ja Amor viihdytti vanhuksia, muutama muisteli omia entisiä lemmikeitään. Amor oli hienon kärsivällinen ja ei välittänyt oudostikkaan liikkuvista papoista. :-)

Täällä on ilmat ollut välillä kovinkin hyviä, välillä tuli vettä ja ukkosti. Onneksi pidän vesisateesta.

Omistajalla on menossa koeviikko, vielä 4 koetta, kokeiden palautukset ja se on siinä sitten tältä vuodelta. Uskomatonta ajatella, että se on vuosi mennyt.. vastahan täyttelin niitä lappusia että lukioon vai ammattipuolelle..

sunnuntai 16. toukokuuta 2010

Hellepäiviä ja yövieraita

Niin, täällä on ollut kolmenkymmenen asteen helteet viikonlopun ajan! Välillä ukkostanutkin. Siskoni lähti kahden muun terrierinsä kanssa näyttelyihin, joten me saatiin Sylvi-neiti ilostuttamaan päiviämme! Sylvi on siskoni koirista ehdottomasti lempparini, täydellisen epätäydellinen pikkusutti.
Mäkärästä myös pitkästä aikaa kuvamateriaalia, sen kampauskin on vaihtunut ponnaripäästä tuollaiseen röllityyppisempään, ihan vain helppous- ja mukavuussyistä.

Enää 15 päivää lukiota jäljellä, sitten alkaa loma! Hankala kuvitella, joko se nyt tulee? Mutta todennäköisesti mulla on tiedossa kuukausi töitä (=rahaa), ja sitten pitääkin vaan miettiä tarvinko enemmän uutta putkea vai tietokonetta.. (vastaus on tietokone :P)

Kello on nyt 22:47 sunnuntai iltana, ja aurinko on laskemassa. Mahtavaa :)

(Tässä postauksessa oli kuvia mutta ne lakkasi näkymästä..)

keskiviikko 12. toukokuuta 2010

Ihanneajan alittava nollarata ja möllien voitto!

Me mentiin eilen epävirallisiin (yllätys?). Otin tupla-annoksen sydänlääkkeitä ja kävelytin koiran kunnolla. Purkkiin virtsakiviruokaa ja Rita-lelu mukaan, naksutin, hihna, rahat, puhelin.. Koirahallilla jouduin vain toteamaan, että paljon muuttuu puolessa vuodessa. Koiramäärä oli tuplasti (vähintään) sen mitä se oli aikoinaan, hallin järjestys oli uusittu.
Me lähdettiin kuudensina, kokoajan ennen lähtöämme muistutin rataa itselleni. Halusin muistaa sen niin kovasti! Ajattelin että jos nyt unohdan niin vähintäänkin kuolen. Ennen radalle menoa otin Amorin kanssa kepit kahdesti, a-esteen pari kertaa, putken kerran ja hypyn pari kertaa ja renkaan. Renkaan se hyppäsi väärin - jee.. Mutta miten innoissaan se oli! A-esteellekkin se ampaisi vain, häntä heilui. Siinä vaiheessa se unohti epäsosiaalisuutensa ja ei karannut tappamaan muita paikallaolijoita. :-)

Rata meni hyvin, muuta sanottavaa mulla ei oikeastaan siitä ole. Kerran Amor meinasin ennakko-aavistustukseni mukaisesti mennä muurille, kun olisi pitänyt mennä putkeen. Tiukalla käskyllä se kuitenkin suoriutui oikealle esteelle. "Lahjattomat harjottelee" - saatiin kuulla. Mitäpä voisin Amorista sanoa? Se on niin varma koira, kun ohjaaja vain hoitaa oman osansa (no, niinhän se yleensä menee). Sitä on hankalaa laittaa tekstiksi blogiin, mutta Amor vain on. Se on paljon enemmän kuin koira. Eilen taas havahduin miettimään, miten hyvän koiran sain ensimmäisekseni.

Nollarata, sen kuulin ennenkuin lähdin Amorin kanssa kävelemään teollisuusalueelle. Käytiin pitkä lenkki ja kun palattiin hallille, kuulin ihmisjoukon toiselta puolelta että joku mainitsi nimeni. Koira kainalossa menin katsomaan, ja siellä kerättiin ihmisiä palkintopallille! Hymyilin taatusti niin leveästi, ihme kun ei alaleuka tippunut.. En todellakaan arvannut sijoitusta, enhän jäänyt edes katsomaan meidän jälkeisiä suorituksia. Ainoa minkä tiesin, oli, että me ylitettiin itsemme - me tehtiin se :-) ja siihen oli jo niin tyytyväinen (soitin äidillekkin kävellessäni, että jeee mie muistin radan ja puhdas rata ja voitettiin itsemme!). Sielläpä seistiin sitten, korkeimmalla korokkeella, kun käteen ojennettiin iso pokaali ja ruusuke. Ihmiset taputti. Käteltiin muita sijoittuneita. Haettiin "lisäpalkinto", meidän tapauksessa se oli uusi panta. Olin ihan pilvissä, niin onnellinen. Helpottunut, kun uskalsin osallistua. Tyytyväinen koiraan, joka kylmiltään iskettiin radan alkuun odottamaan ja joka teki hienon radan. Kiitollinen siskolle, jonka kyytiä ilman en olisi kisoihin päässyt. Olkootkin vain epäviralliset ja vielä mölliluokka, mulle se oli paljon enemmän.

Amor sai paljon rakastamaansa mössöruokaa ja tuhannesti rapsutuksia ja lelun perässä juoksemista.

Lupasin, että kun elämä potkii päähän tai lukio tökkii, niin muistan miltä tuntui 11. toukokuuta 2010 radan jälkeen. Ja koen luultavasti jälkikäteen suurta halua poistaa tämän blogitekstin, kun se niin vaaleanpunaisten lasien läpi on kirjotettu.

Tyytyväinen, ylpeä, helpottunut, iloinen, onnellinen, onnistunut.

Rakas Amor!

lauantai 8. toukokuuta 2010

Agilitystä

Ev-agilitykisat
Ev-kisat 11.5. Tornion Kennelkerhon hallilla. Ilmoittautuminen alkaa klo 17.30 ja kisat klo 18.00
Luokat: möllit, 1-2-luokka ja 3-luokka (möllien agirata ei sisällä keinua).
Tuomarina Katri Sepponen
Kisamaksut: 1 startti 3,5euroa, 2 starttia 5 euroa (yht) 3 ja useampi startti 2 euroa kpl.
Maksu mielellään tasarahalla.
Tervetuloa!
Jooo-o, kyllähän tuo houkuttelisi! Jos menisi sinne vaan kokeilemaan, yrittäis olla saamatta rytmihäiriötä ja muistinmenetystä kesken radan? Toiveajattelua.. Mutta silti. Amor tykkää purkkiruoastaan ihan hulluna ja sen palkkiona voisi olla sitten iso köntti purkkiruokaa. Möllien radalla ei olisi keinuakaan hidastamassa. Tuomarina toimii entisen ryhmämme ohjaaja. 3,5€ löytyy varmasti lompakosta. Sisäkisat, illalla. Apua! Olisikohan meistä siihen - olisiko minusta siihen :D. Jos mitään hullua ei tapahdu ennen tiistaita, niin me mennään varmaan tuonne. Uskallanko mie? Uskallan. On sitä kauheampiakin juttuja koettu. Mutta ilman harjottelua? No, nehän on vaan epikset. Mutta silti! Ainahan kannattaa yrittää.. Muistanko enää mitään koko lajista?! Eihän siitä oo kuin puoli vuotta, viime radasta. Onko tää nyt vaan agilitykuumeisen hourailua, ilman järkeä? No on kyllä mahdollisesti.
Ps. Haluttais ohjattuihin agilitytreeneihin niiiiiiiiiiiin paljon! Pitää alkaa katteleen.


Amor metsässä, 8. toukokuuta 2010

torstai 6. toukokuuta 2010

ELL

Virtsanäyte käytiin viemässä maanantaina. Tulehdus on poissa, mutta virtsakivet on takaisin. Voi miten minua harmittaa.. Tästä tulee tietysti kauhea kierre, kiviä = tulehdus = kiviä = tulehdus. Pelkkää purkkiruokaa taas, puruluutkin kielletty. Että semmosta.
Onneksi Amor pitää purkkiruoasta, eikä syöminen tuota mitään ongelmia. Ettei tämä tilanne sinänsä meidän normielämään vaikuta, lenkillä käydään niinkuin aina ja ruokaa tulee aamuisin ja iltaisin. Mutta ihan rehellisesti sanoen, ei kivalta vaikuta..