Maalla, merellä ja ilmassa: Resko

Reskon kanssa arki on sujuvaa. Vaikka se on fyysisesti ja psyykkisesti vahva koira (ja välillä ihan tarpeettomankin itsepäinen ja itsenäinen) meidän elämässä ei ole isoja ongelmia. Käytiin viimeviikolla parin päivän reissu Oulussa ja tultiin takaisin Tornioon maalle. Resko ja Kasko matkustavat autossa hurjan sievästi; ei yhtään valitusta tai turhaa vaahtoamista. Kaskokin kääntää heti kylkeä kun nostan kopan autoon ja sulkee silmänsä. Resko sitävastoin saattaa katsella maisemia ja kommentoidakin jotain, mutta ei häiritsevissä määrin.

Täälä Torniossa on ihan järkyttävä määrä sääskiä, eikä helteisiä päiviä ole ollut. Kaiken lisäksi uutiset povaavat kesän jatkuvankin koleana! No se ei meitä varsinaisesti haittaa.. Resko ei ole ikinä ollut helteiden ystävä. Resko tykkää uimisesta ja pitkistä lenkeistä peltoteillä.

Siskoni kävi Alpeilla vaeltamassa ja me saatiin poikien kanssa yksi pieni Mäkärä hoitoon. Mäkkis tulee tosi hyvin toimeen omieni joukossa, Kasko jättää sen rauhaan ja Resko varsinkin varoo tönimästä tai menemästä Mäkärän omalle alueelle. Mäkkis on koko koiralaumamme kruunaamaton kuningatar, täyttihän se kesäkuussa 12 vuotta ja on paikkansa ansainnut. Kaksikiloinen Mäkkis saa snautserit näyttämään jättiläisiltä, Kaskonkin. Kasko painaa jo 3,5 kiloa ja se on madotettu ja huomenna tiistaina mennään klo 8:30 ottamaan rokotuksia Heiskaselle.

Käytiin Reskon kanssa Oulunreissulla trimmattavana. Snautseri alkoi näyttää ihan näyttelykoiralta sen reissun seurauksena - eikä se tässä tilanteessa ole paha asia ollenkaan. Oulun näyttelyt ovat tällä viikolla! Reskon mielestä elämässä vaan on mieleisempiäkin asioita, kuten vaikkapa yölliset retket joenrantaan ja pellehypyt laiturilta kepin perässä. Keksittiin tänään äitini kanssa DIY-koiranruokahommia, kun pakasteesta löytyi siikaa ja harria monen kilon edestä, eikä niitä olleet ihmiset syömässä. Keitettiin ja pistettiin pari kertaa lihamyllystä läpi, eipä ainakaan sisällä lisäaineita tai muuta ylimääräistä (mitä nyt siikoja ei oltu perattu eikä putsattu joten sinne meni silmät ja suolet samaan mössöön). Resko ja Kasko arvostaa, kiitos äiti!

Loppuun kasa kuvia meidän kesäisestä maalaiselämästä. Mulla on hirveä polte pois kaupungista - ajatuskin Ouluun palaamisesta, viidennessä kerroksessa asumisesta ilman edes pientä omaa ruohoplänttiä...  hhrrrrhh.. Haluan maalle ja metsään ja pelloille ja voida maata pihalla sääskien syötävänä kun siltä tuntuu.