Ajattelin, että kai me uskalletaan sinne agiin mennä kun tuo on ollu niin pirteänä ja liikkuvaisena koko viikon. Niimpä oltiin viidestä seitsemään hallilla, tunti per harrastuslajike.
Agilityssä Amor juoksi niin lujaa etten ehtinyt perään. Mulla tuli ohjausvirheitä paljon, tuo koira yllätti kaikki läsnäolijat ylipirteällä ja nopealla olemassaolollaan.
Ensimmäinen rata varsinkin oli hyvin helppo, ainakin lopuksi. Amor haki pimeän putken tosi taitavasti vaivatta ja nopeasti se meni. Toinen ratakin oli mukava, hankaluutena keinu. Mutta hyvä kun sitäkin treenataan. Amor ei kauheasti pidä keinusta, mutta nykyään se menee senkin jo pysähtymättä. Treenattiin ensin keinua pari kertaa erikseen ja sitten radan mukana. Amor meni hienosti jälleen. Lopulta otettiin, kun aikaa jäi niin paljon pienen ryhmän vuoksi (paikalla oli vain me, villakoira ja tipsu) vielä kahden esteen harjoitusta; hyppy ja 8 keppiä. Amor yritti muutamasti kepeille väärältä puolelta, mutta meni lopulta oikein. Tämä harjoitus meni hyvin, Amor alkoi jo vähän kyllästyä mutta jaksoi silti tehdä hienosti.
Tokossa meillä meni myös hyvin, treenattiin paikalla makuuta, mikä on Amorille jo lasten leikkiä ja seuraamista (missä ei juuri edistystä) ja sitten otettiin koirakujaa ja luoksetulo. Jätin Amorin sivulle istumaan ja kävelin 10-15m päähän, käännyin ja kutsuin koiran luokse ja palkkasin suuresti. Kivat treenit.
tiistai 25. marraskuuta 2008
keskiviikko 19. marraskuuta 2008
Sunnuntaina mätsäreissä, ja nyt on tullut talvi
Kävin tosiaan sunnuntaina mätsäreissä Amorin ja Sylvin kanssa (on siskoni yorkki). Amor sai punaisen nauhan, mutta ei sijoittunut. Sylvi sitten yllätti todella kaikki, ollen pienten sinisten aikuisten 2! Sylviltä ei tätä osannut odottaa, se kun arasteli vähän hallin ääniä ja ei edes ole omani. Mutta tosi hienosti pikkuneiti esiintyi minunkin kanssa ja tuomari tykkäsi.
Maanantaina käytiin tokossa, ja Amor työskenteli taasen hienosti! Aluksi taas luoksepäästävyys ja ensimmäisellä lähestymisyrityksellä Amor pomppas ylös häntäänsä heiluttaen heti alkuunsa koska en ollut ite mukana. Loput pari kertaa se kuitenkin istui pitäen kontaktia minuun, hienosti ja rauhassa. Otettiin myös paikalla makuuta - joka on Amorin bravuuri. Sitten otettiin estehyppyä, jonka Amor osaa jo nyt, kahden harjoitusmaanantain jälkeen.
Uutuutena meille tuli ruutu!, agilityn eteen-harjoitusten vuoksi tämä oli todella helppo laittaa alkuun, koska Amor juoksi ruudussa odottavan namikupin luokse lujaa ja varmasti. Kiva :)
Maanantaina käytiin tokossa, ja Amor työskenteli taasen hienosti! Aluksi taas luoksepäästävyys ja ensimmäisellä lähestymisyrityksellä Amor pomppas ylös häntäänsä heiluttaen heti alkuunsa koska en ollut ite mukana. Loput pari kertaa se kuitenkin istui pitäen kontaktia minuun, hienosti ja rauhassa. Otettiin myös paikalla makuuta - joka on Amorin bravuuri. Sitten otettiin estehyppyä, jonka Amor osaa jo nyt, kahden harjoitusmaanantain jälkeen.
Uutuutena meille tuli ruutu!, agilityn eteen-harjoitusten vuoksi tämä oli todella helppo laittaa alkuun, koska Amor juoksi ruudussa odottavan namikupin luokse lujaa ja varmasti. Kiva :)
torstai 13. marraskuuta 2008
Eläinlääkärissä
Amor on nyt sitten kuvattu, tulokset on epäviralliset, mutta A/A lonkat ja terve selkä!
Ja yön aikana oli tullut talvi, lunta on ihan kivasti. Amor oli aamulla ihan sekopäinen, kieri lumessa, nuoli maata, haukkui, hepuloi, oli vain ihan pössinä keskellä lunta. Se vain rakastaa talvea, selvästi. ♥.
maanantai 10. marraskuuta 2008
Agility
Tänään me oltiin vain agilityssä.
Amor juoksi ja oli innoissaan, ainoa miinus minkä keksin on se, että kun vauhti kiihtyy niin mulla ohjaus huonontuu. Niin outoa ohjata nopeaa koiraa!
Otettiin aluksi aika pitkä rata jonka Amor meni hienosti pienellä viilaamisella. (Minun pitäis tehdä paljon työtä tiiviimmän ohjauksen suhteen, olen liian löysä uudemmalle nopeammalle Amorille) Amor tosiaan laukkaili esteeltä toiselle ja teki jotain mitä se on tehnyt viimeksi joskus aikoja aikoja sitten; hyppäsi renkaan väärästä välistä! Siihen tosin löysin syyn itsestäni, jätin Amorin yksin ennen estettä ja Amor vain juoksi suoraan puomilta renkaalle ja kohdalle osuvasta välistä läpi hypylle.
Saatiin sellasia vinkkejä ohjaajalta, että koska Amorilla "menee mielenkiinto nopeasti", että se ei siis kestä toistoja kuten vaikka ryhmämme villa niin minun pitää olla tosi innokas ja itsevarma. Ja että meidän kannattaa ottaa kontaktit juosten ja tsempaten koska kun Amorin kanssa ei ikinä ole vielä ainakaan ollut ongelmia kontakteilla niin juoksukontakteilla saadaan suoritusta sulavammaksi ja nopeammaksi :) Ja jälleen kuulimme siitä kuinka Amor on fiksu ja "Se vaikuttaa oppivan tosi nopeasti, että ku kerran näytät sille miten pitäis tehdä niin se tajuaa sen ja tekee niin".
Amor juoksi ja oli innoissaan, ainoa miinus minkä keksin on se, että kun vauhti kiihtyy niin mulla ohjaus huonontuu. Niin outoa ohjata nopeaa koiraa!
Otettiin aluksi aika pitkä rata jonka Amor meni hienosti pienellä viilaamisella. (Minun pitäis tehdä paljon työtä tiiviimmän ohjauksen suhteen, olen liian löysä uudemmalle nopeammalle Amorille) Amor tosiaan laukkaili esteeltä toiselle ja teki jotain mitä se on tehnyt viimeksi joskus aikoja aikoja sitten; hyppäsi renkaan väärästä välistä! Siihen tosin löysin syyn itsestäni, jätin Amorin yksin ennen estettä ja Amor vain juoksi suoraan puomilta renkaalle ja kohdalle osuvasta välistä läpi hypylle.
Saatiin sellasia vinkkejä ohjaajalta, että koska Amorilla "menee mielenkiinto nopeasti", että se ei siis kestä toistoja kuten vaikka ryhmämme villa niin minun pitää olla tosi innokas ja itsevarma. Ja että meidän kannattaa ottaa kontaktit juosten ja tsempaten koska kun Amorin kanssa ei ikinä ole vielä ainakaan ollut ongelmia kontakteilla niin juoksukontakteilla saadaan suoritusta sulavammaksi ja nopeammaksi :) Ja jälleen kuulimme siitä kuinka Amor on fiksu ja "Se vaikuttaa oppivan tosi nopeasti, että ku kerran näytät sille miten pitäis tehdä niin se tajuaa sen ja tekee niin".
torstai 6. marraskuuta 2008
Kääpiösnautseri, ääripäät
Kääpiösnautseri vanhasta kirjasta
Kääpiösnautseri nykypäivän jenkkiläisestä linjasta
Mihin tässä ollaan menossa? Jo nyt uudet pennun ostajat on hukassa turkin kanssa, kun ei se ollutkaan "helppo, pari kertaa vuodessa trimmattava" tapaus. Toki rodussa on tapahtunut paljon muutosta hyväänkin suuntaan, mutta tämä puudelimaisuus ja se miten paljon pärjäämiseen kehissä vaikuttaa hyvä trimmaaja, vähän hämmentää. Varsinkin kun itsellä on koira jonka turkinhoito koostuu vuoden aikana parista pesukerrasta ja nyppimisen pyrin hoitamaan rullaten.
tiistai 4. marraskuuta 2008
Maanantain agiliitelyt ja tokoilut
Jälleen olimme siis klo 17-19 hallilla, ensin tunti agilityä ja sitten tokoa.
Agilityssä otettiin vain eteenmenoa, irtoamista koska paikalla oli vain kolme koirakkoa.
Me otettiin erilaisia sarjoja; hyppy, hyppy, putki, hyppy ja sitten samaa toisinpäin. Koska Amor oli ainoa koira joka meni koko sarjan täysin ilman minua (lähetin sen vain eteen toisesta päästä suoraa) niin meille laitettiin sitten yks lisäeste; rengas. Minua jännitti vähän että mistä välistä koira sen hyppää mutta Amor pelasti hyppäämällä juuri oikeasta välistä! Ohjaaja kehui, että Amor fiksu ja ku sanoin että se on paikan puupää, että se menee vain esteet ko tietää että toisessa päässä odottaa palkka niin ryhmämme ohjaaja sanoi että "Jaa, ja minusta ko tuntuu että se ihan miettii esteitten välillä että minne seuraavaksi!" :D Amor on siis estevarma ja itsenäinen koira. Sitten otettiin lopuksi yksittäisinä esteinä keppejä ja puomia. Amor menee täydet kepit aika varmasti ja vauhtiakin on alkanut tulla. Harjoteltiin kepeille menemistä erilaisista kulmista ja Amor alkaa jo hakea oikeaa suuntaa, että miltä puolelta kepeille. Nyt pitää enää alkaa hioa sitä että ohjaan väärältä puolelta. Puomi on muuten täydellinen, mutta alastulo pitää saada sujuvammaksi. Amor ei vissiin aivan varma ole siitä, että mitä pitäis tehdä ja missä kohtaa hidastaa joten se matelee koko matkan alas. A:taki muuten treenattiin - otin alastulokontaktit niin että heitin makupalan vierimään A:ta pitkin ja Amor juoksi. Kysyin vielä ryhmän ohjaajalta että kannattaako niin muuten tehdä, niin hän sanoi että yleensä ei suosittele semmosta, mutta että uskoo että siitä on meille hyötyä, ja jos siinä alkaa tulla ongelmaa (kontaktivirhe) niin palataan 2on2off-tekniikkaan. Kuulemma Amor on semmonen koira, että se vaikuttais tajuavan parista toistosta että mitä siltä pyydän ja sitten tekee niin. Keinua myös otettiin vähän ja jes, se alkaa mennä jo reippaammin. Kaiken kaikkiaan hyvät treenit siis, vaikka loppuajasta Amor alkoikin hidastelemaan.
Tokossa meni myös hienosti, harjoiteltiin paikalla makuuta ja seuraamista. Paikalla makuussa on ongelmaksi tullut Amorin maahan meneminen, se jää arpomaan että mennäkkö vaiko eikö? Ärsyttävää.. Seuraaminen on meillä vielä ihan alkuvaiheessa - pitää kontaktia rakentaa. Amor siis pitää koko treenien ajan reippaasti ja urheasti upeaa kontaktia, vaikka tunti agilityssä varmasti väsyttää koirapoikaa. Mutta kun seuraamisessa se kontakti pitäis löytyä myös liikuttaessa. Ja siinä meillä tökkää. Amoria ei olla vielä ikinä saatu pitämään kontaktia seuraamisessa.. Se laskee kontaktin kun otan askeleen, ja nostaa päänsä jälleen kun liike pysähtyy. Niimpä me harjotellaan ihan vain sitä että lenkillä sanon seuraa ja jos tulee kontakti niin naks ja palkka.
Amor menee 11. pvä. lonkkakuvattavaksi. Jännittää aika paljon että mitä saadaan tuomioksi.
Ja 16. pvä olis epikset - kehdataanko me enää mennä sinne? :)
Agilityssä otettiin vain eteenmenoa, irtoamista koska paikalla oli vain kolme koirakkoa.
Me otettiin erilaisia sarjoja; hyppy, hyppy, putki, hyppy ja sitten samaa toisinpäin. Koska Amor oli ainoa koira joka meni koko sarjan täysin ilman minua (lähetin sen vain eteen toisesta päästä suoraa) niin meille laitettiin sitten yks lisäeste; rengas. Minua jännitti vähän että mistä välistä koira sen hyppää mutta Amor pelasti hyppäämällä juuri oikeasta välistä! Ohjaaja kehui, että Amor fiksu ja ku sanoin että se on paikan puupää, että se menee vain esteet ko tietää että toisessa päässä odottaa palkka niin ryhmämme ohjaaja sanoi että "Jaa, ja minusta ko tuntuu että se ihan miettii esteitten välillä että minne seuraavaksi!" :D Amor on siis estevarma ja itsenäinen koira. Sitten otettiin lopuksi yksittäisinä esteinä keppejä ja puomia. Amor menee täydet kepit aika varmasti ja vauhtiakin on alkanut tulla. Harjoteltiin kepeille menemistä erilaisista kulmista ja Amor alkaa jo hakea oikeaa suuntaa, että miltä puolelta kepeille. Nyt pitää enää alkaa hioa sitä että ohjaan väärältä puolelta. Puomi on muuten täydellinen, mutta alastulo pitää saada sujuvammaksi. Amor ei vissiin aivan varma ole siitä, että mitä pitäis tehdä ja missä kohtaa hidastaa joten se matelee koko matkan alas. A:taki muuten treenattiin - otin alastulokontaktit niin että heitin makupalan vierimään A:ta pitkin ja Amor juoksi. Kysyin vielä ryhmän ohjaajalta että kannattaako niin muuten tehdä, niin hän sanoi että yleensä ei suosittele semmosta, mutta että uskoo että siitä on meille hyötyä, ja jos siinä alkaa tulla ongelmaa (kontaktivirhe) niin palataan 2on2off-tekniikkaan. Kuulemma Amor on semmonen koira, että se vaikuttais tajuavan parista toistosta että mitä siltä pyydän ja sitten tekee niin. Keinua myös otettiin vähän ja jes, se alkaa mennä jo reippaammin. Kaiken kaikkiaan hyvät treenit siis, vaikka loppuajasta Amor alkoikin hidastelemaan.
Tokossa meni myös hienosti, harjoiteltiin paikalla makuuta ja seuraamista. Paikalla makuussa on ongelmaksi tullut Amorin maahan meneminen, se jää arpomaan että mennäkkö vaiko eikö? Ärsyttävää.. Seuraaminen on meillä vielä ihan alkuvaiheessa - pitää kontaktia rakentaa. Amor siis pitää koko treenien ajan reippaasti ja urheasti upeaa kontaktia, vaikka tunti agilityssä varmasti väsyttää koirapoikaa. Mutta kun seuraamisessa se kontakti pitäis löytyä myös liikuttaessa. Ja siinä meillä tökkää. Amoria ei olla vielä ikinä saatu pitämään kontaktia seuraamisessa.. Se laskee kontaktin kun otan askeleen, ja nostaa päänsä jälleen kun liike pysähtyy. Niimpä me harjotellaan ihan vain sitä että lenkillä sanon seuraa ja jos tulee kontakti niin naks ja palkka.
Amor menee 11. pvä. lonkkakuvattavaksi. Jännittää aika paljon että mitä saadaan tuomioksi.
Ja 16. pvä olis epikset - kehdataanko me enää mennä sinne? :)
sunnuntai 2. marraskuuta 2008
Ylläksellä
Amor oli kuin joku pikkupentu koko viikonlopun, se aina piristyy ja innostuu lumesta ja pakkasesta. Ihana mökkireissu :)
keskiviikko 29. lokakuuta 2008
Tänäänkin satoi vähän lunta.
Ajatusteni vartijat
Ihminen tarvitsee koiran,
joka on kuin ihmisen mieli,
joka ymmärtää sanoitta,
joka lukee ajatukset,
joka on kotona eikä karkaa.
Koira ansaitsee ihmisen,
jolla on vähän koiran mieli,
joka ymmärtää sanoitta,
joka lukee ajatukset,
joka on kotona eikä karkaa.
Tarvitsen koirani mielen
unohtaakseni pahat,
muistaakseni hyvät,
pysyäkseni uteliaana,
oppiakseni olemaan koirani paras ystävä.
Sinäkin tarvitset koiran
tervehtiäksesi tuttusi
tunnin eron jälkeen
kuin olisitte kumpikin
valovuoden myöhässä
kierrettyänne maailman.
Tarvitsen minäkin koiran,
joka tuhansia vuosia
on ollut ihmisen lähellä,
muuttunut itsekin moneksi,
nähnyt ihmisensä viat
luikkimatta silti tiehensä.
Mihin minä koiriani tarvitsen?
En vartioimaan rikkauksia,
en pelottelemaan rosvoja
vaan paimentamaan ajatuksiani,
jotka nukkuvat koiranunta
ahomansikkaisella niityllä!
lauantai 25. lokakuuta 2008
Epikset, mehevä hyl
Varmaa, mikäpä täällä olis varmaa,
Paitsi se että pitää jatkaa
Vaikka se tuntuis vaikealta
(Haloo Helsinki)
Otettiin toinen hylky. Joku kysy että mikä sielä meni pieleen. Voin vain sanoa että kaikki.. Rata oli helppo, mutta Amorpa teki selväksi mulle jo lähtötilanteessa että juokse yksin ämmä. Se siis otti koko aikana ehkä melkein yhen laukka-askeleen ja oli kaikinpuolin muissa maailmoissa. Hajut veti sen ihan transsiin. Se vain laahasi pitkin kenttää naama kiinni tekonurmessa..
Alku oli putkelle asti sairaan hidas, mutta kuitenki virheetön. Ekan kerran putkella Amor meni sinä vastahakosesti, mutta meni kuitenki. Sitten se melkein jäi sinne. Joku oli merkannu sinne... Kiitos vain sille koiralle meidän tuloksen pilaamisesta.
Amor siis meni ihan muuhun maailmaan sen pissan seurauksena ja kolmen hypyn jälkeen uudelleen putkeen mentäessä vein Amorin sinne varmistellen että se menis sinne. Vielä mitä, Amoria ällötti liikaa ne pissat siinä putken suulla... Kielto. Sitte kun se meni sinne, se pysähty kesken putken ja manasin että noni jee, se tulee takasin.. Niin tuliki, ja merkkas siihen putken suulle sen toisen pissan päälle. Great. Olin ylpeä.
Sitten me ei menty putkea vaan otettiin vain hypyt ja suoraan puomille. Kontaktit meni onneksi hyvin ja viimiset hypyt.
Me lähettiin sieltä sitten aika kipinkapin ko ärsytys nousi.. Käytiin syömässä pitsat ja edettiin eläinkauppaan. Haettiin Amorille noutokapula ja uudet kynsisakset + dentastixejä. Onneksi ei karannu kuitenkaan radalta tai mitään semmosta. Eli tuloksena 15 virhepistettä ja aikavirhettä jotain 50 sekuntia. :-------) Eipä tästä ole matka enää paljoa muualle ku ylöspäin?
Nyt on sitten hylly niille tuleville palkinnoille.
Nyt on sitten hylly niille tuleville palkinnoille.
perjantai 24. lokakuuta 2008
tiistai 21. lokakuuta 2008
Keppitreeniä ja sivulle tuloa
Tänään koulusta tullessani harjoiteltiin Amorin kanssa keppejä ja oikealta puolelta ohjatessa Amor menee ne puhtaasti yhdeksällä kerralla kymmenestä :) Mutta sitten, väärältä puolelta ohjatessa se pariin kertaan ohitteli keppejä mutta kyllä se tästä lähtee paranemaan. Amorille on muuten tullut vauhtia keppeihin, se ihan heilahtelee aina ne välit :D. Sivulle tuloa harjoteltiin aina välillä, ja paikka alkaa löytymään nopeasti. Amor siis tulee useammin hyvälle kohdalle kuin huonolle, ja se tekee sen vauhdilla.
Näiden lisäksi harjoiteltiin luoksetuloa ja sitä eteen istumista, ja Amor tajuaa idean hyvin. Otettiin myös ihan vähän seuraamista, mutta lopetettiin kokeilut jo pariin kertaan kun en vain saa Amorilta kontaktia liikkeelle lähdössä. Se liikkuu hyvällä paikalla ja istuu jos pydähdyn, mutta kun tahdon siihen sen kontaktin!
Näiden lisäksi harjoiteltiin luoksetuloa ja sitä eteen istumista, ja Amor tajuaa idean hyvin. Otettiin myös ihan vähän seuraamista, mutta lopetettiin kokeilut jo pariin kertaan kun en vain saa Amorilta kontaktia liikkeelle lähdössä. Se liikkuu hyvällä paikalla ja istuu jos pydähdyn, mutta kun tahdon siihen sen kontaktin!
maanantai 20. lokakuuta 2008
Agilityä ja tokoa
Treenit tänään siis, vaikka olenki ollu migreenissä ja muutenki kipeänä koko viikonlopun.
Agilityssä meillä meni hyvin, mentiin yksinkertasta rataa. Sai sitten ohjata eri tyyleillä. Me mentiin rata aika moneen kertaan, ja saatiin se toimimaan monella tavalla. Valssit tuottaa mulle aina aluksi hankaluuksia, kun en ehdi tarpeeksi aikaisin kääntymään ja koiran edelle (vaikkei Amor nopea koira olekaan), mutta ne tekee radasta nopeamman ja sulavamman. Amorin itsenäisyyttä ja varmuutta kehuttiin jälleen, sitä miten se menee varmasti vaikka minä mokaan.. Kun ryhmän ohjaaja alkoi näyttämään mulle esimerkkiä erilaisista ohjauksista niin Amor lähti hänen mukaan ja teki asiat niinkuin piti ilman että oli tarkotus:D Naurettiin ohjaajan kanssa sitte että jaa se lähti heti mukaan ko aloit ohjata.. Loppujenlopuksi rata meni tosi hienosti ja olin ilonen Amorista taas! Ja eniten ilonen siitä että ensinkään pääsin treeneihin, kun tosiaan mulla on ollu korkea kuume ja migreeni ym. perjantaista alkaen.. Onneksi tänään helpotti huomattavasti. Mutta siis, tänään meille antoi vinkkejä myös Pentti joka sanoi, että ohjaan Amoria todella löysästi, siihen ryhmämme ohjaaja sanoi että mutta kun Amor on niin varma ja itsenäinen.. Pentti sanoi että voin tehdä noin poikakaverin kanssa, mutta koiran kanssa pitää olla tarkempi. Pitää se koira kokoajan oikeassa kädessä. Mutta miten voisin pitää Amorin kokoajan lähelläni esteiden väleillä, kun sitten sen vauhti hiljenee vielä lisää? Lopuksi otimme keppejä, ja Amor menee ne oikealta ja väärältä puolelta!
Tokossa meillä meni kans hienosti, olen aivan yllättyny vieläki miten hyvin ja ilosesti Amor jaksaa ja haluaa olla siinäkin. Mulla itselläni on ennen ollut vähän semmonen kuva tokosta, että se on vain noutajien ja bordercollieiden omistajien pakkopullaa, kuiva ja tylsä laji. Mutta selvästikäänhän se ei sitä ole, ellei siitä sitä tee! Amorilla ainakin häntä heiluu aina työskennellessä. Harjoittelimme alokasluokan ensimmäisiä liikkeitä eli luoksepäästävyyttä, paikallamakuuta ja seuraamista. Luoksepäästävyyttä meidän pitää harjoitella, olen ajatellu että värvään jokaisen sopivalta vaikuttavan vastaantulijan auttamaan, mutta ehkei se toimi ihan niin.. Luoksepäästävyydessä Amor alkaa heilua hännästä aloittaen ja lopulta jos en ole tarkkana se on jo pussailemassa tulijaa.. Paikallamakuussa Amor on loistava! Se vain on niin hyvä, sen kontakti on tiivis ja kestävä ja se on niin kärsivällinen. Kerrankin sen maltillisuudesta ja rauhoittumiskyvystä on näkyvää etua. Tuntuis ihan hassulta jos pitäis pelätä että lähteekö se selän kääntäessä perään.. Se vain odottaa, pitää kontaktin ja odottaa. Niin hienosti :). Sivulle tulossa muuten on huomattavissa edistystä, Amor nimittäin tulee "heittämällä" sivulle, nopeasti ja innoissaan. Ihanaa kun se tykkää, sitte mieki tykkään. Seuraamisessahan me ollaan aivan alussa, aikojen alussa. Treenataan vasta kontaktin pitämistä kun otetaan ensimmäistä askelta.
Agilityssä meillä meni hyvin, mentiin yksinkertasta rataa. Sai sitten ohjata eri tyyleillä. Me mentiin rata aika moneen kertaan, ja saatiin se toimimaan monella tavalla. Valssit tuottaa mulle aina aluksi hankaluuksia, kun en ehdi tarpeeksi aikaisin kääntymään ja koiran edelle (vaikkei Amor nopea koira olekaan), mutta ne tekee radasta nopeamman ja sulavamman. Amorin itsenäisyyttä ja varmuutta kehuttiin jälleen, sitä miten se menee varmasti vaikka minä mokaan.. Kun ryhmän ohjaaja alkoi näyttämään mulle esimerkkiä erilaisista ohjauksista niin Amor lähti hänen mukaan ja teki asiat niinkuin piti ilman että oli tarkotus:D Naurettiin ohjaajan kanssa sitte että jaa se lähti heti mukaan ko aloit ohjata.. Loppujenlopuksi rata meni tosi hienosti ja olin ilonen Amorista taas! Ja eniten ilonen siitä että ensinkään pääsin treeneihin, kun tosiaan mulla on ollu korkea kuume ja migreeni ym. perjantaista alkaen.. Onneksi tänään helpotti huomattavasti. Mutta siis, tänään meille antoi vinkkejä myös Pentti joka sanoi, että ohjaan Amoria todella löysästi, siihen ryhmämme ohjaaja sanoi että mutta kun Amor on niin varma ja itsenäinen.. Pentti sanoi että voin tehdä noin poikakaverin kanssa, mutta koiran kanssa pitää olla tarkempi. Pitää se koira kokoajan oikeassa kädessä. Mutta miten voisin pitää Amorin kokoajan lähelläni esteiden väleillä, kun sitten sen vauhti hiljenee vielä lisää? Lopuksi otimme keppejä, ja Amor menee ne oikealta ja väärältä puolelta!
Tokossa meillä meni kans hienosti, olen aivan yllättyny vieläki miten hyvin ja ilosesti Amor jaksaa ja haluaa olla siinäkin. Mulla itselläni on ennen ollut vähän semmonen kuva tokosta, että se on vain noutajien ja bordercollieiden omistajien pakkopullaa, kuiva ja tylsä laji. Mutta selvästikäänhän se ei sitä ole, ellei siitä sitä tee! Amorilla ainakin häntä heiluu aina työskennellessä. Harjoittelimme alokasluokan ensimmäisiä liikkeitä eli luoksepäästävyyttä, paikallamakuuta ja seuraamista. Luoksepäästävyyttä meidän pitää harjoitella, olen ajatellu että värvään jokaisen sopivalta vaikuttavan vastaantulijan auttamaan, mutta ehkei se toimi ihan niin.. Luoksepäästävyydessä Amor alkaa heilua hännästä aloittaen ja lopulta jos en ole tarkkana se on jo pussailemassa tulijaa.. Paikallamakuussa Amor on loistava! Se vain on niin hyvä, sen kontakti on tiivis ja kestävä ja se on niin kärsivällinen. Kerrankin sen maltillisuudesta ja rauhoittumiskyvystä on näkyvää etua. Tuntuis ihan hassulta jos pitäis pelätä että lähteekö se selän kääntäessä perään.. Se vain odottaa, pitää kontaktin ja odottaa. Niin hienosti :). Sivulle tulossa muuten on huomattavissa edistystä, Amor nimittäin tulee "heittämällä" sivulle, nopeasti ja innoissaan. Ihanaa kun se tykkää, sitte mieki tykkään. Seuraamisessahan me ollaan aivan alussa, aikojen alussa. Treenataan vasta kontaktin pitämistä kun otetaan ensimmäistä askelta.
maanantai 13. lokakuuta 2008
Maanantaina harrastetaan
Tänään siis oltiin agilityssä 16:45 > 18:00.
Tehtiin ykkösluokan rata, jossa kepit oli ongelmanumero yksi, kun Amor meni aina väärältä puolelta niille.. Mutta saatin me ne onnistumaan. Sitten mentiin sama rata toiseen suuntaan ilman keppejä ja yhtä hyppyä; ohjaaja sanoi yksinkertaisesti ettei tuosta ole juuri parantamista! Eli Amor meni radan lujaa, puhtaasti ja intoa täynnä :), eli hyvä me, en onnistunu pilaamaan suoritusta omalla mokaamisellani!
Sitten toko, 18:00 > 17:00. Ensin en meinannu jäädä siihen, mutta onneksi jäätiin! Ensimmäinen ohjattu tokotreeni kolmeen vuoteen.. Ryhmän ohjaaja kysyi koiran nimen ja sitten alettiin harjoitella. Kun otettiin paikalla makoilemista niin ohjaaja sanoi että "Kattokaapa tuota uutta kääpiösnautseria, tuohon kaikkien tulee pyrkiä." Voitte kuvitella että hymy oli korvasta korvaan ja olin niin ylpeä:D, eihän Amor mikään ihmekoira ole mutta mielestäni se on aika hyvin monen vuoden tauon jälkeen, vieraaseen ryhmään mukaan tunkemisesen tuloksena se että ryhmän ohjaaja sanoo noin! Sitten otettiin sivulle tuloa, seuraamista, kontaktia yleensäkin. Jälleen ohjaaja sanoi että Amor on koira, joka tarjoaa kontaktia hienosti! Kun sitten piti miettiä liike joka on hankalin, sanoin vuorollani että toiset koirat. Että Amor ei kestä niiden lähelle tulemista, äkkiliikkeitä, ääniä. Ja että jos en saa koiraa kontaktiin ennen räjähtämistä niin se lähtee rähisemään.. Ohjaaja sanoi sitten siitä ettei tuo maailmaa kaada, että sehän on suhteellisen "helppo" ongelma. Että suurempi ongelma olis jos Amor ei sietäis toisia koiria ollenkaan, tai että jos se olis semmonen "Kaikki täsä universumissa rakastaa minua!!"-koira ja lähtis tutkimaan naapureita sillä silmällä.
Että ihan varmaan ensviikollakin meidät nähdään hallilla, noina kahtena tuntina. :)
Ja Torniossa on liikkeellä kennelyskää, siitä ohjaaja varotteli.. Toivottavasti ei satu meidän kohdalle.
Tehtiin ykkösluokan rata, jossa kepit oli ongelmanumero yksi, kun Amor meni aina väärältä puolelta niille.. Mutta saatin me ne onnistumaan. Sitten mentiin sama rata toiseen suuntaan ilman keppejä ja yhtä hyppyä; ohjaaja sanoi yksinkertaisesti ettei tuosta ole juuri parantamista! Eli Amor meni radan lujaa, puhtaasti ja intoa täynnä :), eli hyvä me, en onnistunu pilaamaan suoritusta omalla mokaamisellani!
Sitten toko, 18:00 > 17:00. Ensin en meinannu jäädä siihen, mutta onneksi jäätiin! Ensimmäinen ohjattu tokotreeni kolmeen vuoteen.. Ryhmän ohjaaja kysyi koiran nimen ja sitten alettiin harjoitella. Kun otettiin paikalla makoilemista niin ohjaaja sanoi että "Kattokaapa tuota uutta kääpiösnautseria, tuohon kaikkien tulee pyrkiä." Voitte kuvitella että hymy oli korvasta korvaan ja olin niin ylpeä:D, eihän Amor mikään ihmekoira ole mutta mielestäni se on aika hyvin monen vuoden tauon jälkeen, vieraaseen ryhmään mukaan tunkemisesen tuloksena se että ryhmän ohjaaja sanoo noin! Sitten otettiin sivulle tuloa, seuraamista, kontaktia yleensäkin. Jälleen ohjaaja sanoi että Amor on koira, joka tarjoaa kontaktia hienosti! Kun sitten piti miettiä liike joka on hankalin, sanoin vuorollani että toiset koirat. Että Amor ei kestä niiden lähelle tulemista, äkkiliikkeitä, ääniä. Ja että jos en saa koiraa kontaktiin ennen räjähtämistä niin se lähtee rähisemään.. Ohjaaja sanoi sitten siitä ettei tuo maailmaa kaada, että sehän on suhteellisen "helppo" ongelma. Että suurempi ongelma olis jos Amor ei sietäis toisia koiria ollenkaan, tai että jos se olis semmonen "Kaikki täsä universumissa rakastaa minua!!"-koira ja lähtis tutkimaan naapureita sillä silmällä.
Että ihan varmaan ensviikollakin meidät nähdään hallilla, noina kahtena tuntina. :)
Ja Torniossa on liikkeellä kennelyskää, siitä ohjaaja varotteli.. Toivottavasti ei satu meidän kohdalle.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)